Korjaustarpeita myös valtion eläkelaissa

Pankkivaltuustolta ohjeet SP:n eläkesäännön muuttamiseksi

Pankkivaltuutetut antoivat yksimielisen valmisteluohjeen pankin johtokunnalle perjantaina. Päätös asiasta pyritään tekemään maaliskuun lopussa. Jos muutoksia joudutaan tekemään lakiin, ratkaisut siirtyvät myöhemmäksi.

Pankkivaltuuston puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) tähdensi, että ongelma on osoittautunut paljon oletettua hankalammaksi.

Lisäksi myöhemmin ratkaistavaksi jää, voivatko muissa vastaavissa tehtävissä olevat saada samanaikaisesti eläkettä Suomen Pankista. Vastaava tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, jos Suomen Pankista eläkettä saava siirtyisi Maailmanpankkiin tai Kansainvälinen valuuttarahastoon.

Kanervan mukaan jatkossa pohdittavaksi tulee myös valtion eläkelain muuttaminen, koska jokaisen tiedossa on tavattoman paljon vastaavia tapauksia.

Hän uskoo, että eläkelain muuttaminen tulee jossakin muodossa tulevan hallituksen ohjelmaan, koska asia on niin näkyvä keskustelunaihe niin julkisuudessa kuin "politiikan käytävilläkin".

Hän huomautti, että lain muuttaminen ei ole pankkivaltuutettujen alainen kysymys. Jatkossa on tarkoitus myös selvittää, pitäisikö EKPJ:lle tehdä aloite käytännön yhdenmukaistamisesta.

Esimerkkejä löytyy

Hänen lisäkseen monet muutkin pankin johtohenkilöt ovat nauttineet samanaikaisesti eläkettä pankista ja palkkaa valtiolta tai jostakin yrityksestä. Heihin kuuluvat mm. presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto sekä Kansallispankin entinen pääjohtaja Jaakko Lassila.

Parhaimmillaan täyttä eläkettä pääsi nauttimaan 10 työvuoden jälkeen iästä riippumatta. Hämäläinen ehti palvella keskuspankkia lähes 37 vuotta.

Louekoski muistutti uudistuksen poikkeavan yleiskäytännöstä

Myös Louekoski korosti, että muutos on juridisesti hankala.

Suomen Pankissa noudatetaan hyvin tarkoin valtion eläkelainsäädäntöä ja näyttää olevan yleinen käytäntö, että yhtä aikaa valtion laitoksissa ja muutenkin valtion hallinnossa nautitaan täyttä eläkettä ja palkkaa, hän sanoi.

Kysyttäessä Louekoski veikkasi vastaavia tapauksia löytyvän pikemmin tuhansissa kuin sadoissa.
- Luulen, että yleisin tämä käytäntö on puolustusvoimien piirissä, hän suostui arvioimaan.

Ongelmista huolimatta hän lupasi "kuuliaisesti" valmistella tarvittavat muutokset pykäliin pankkivaltuuston seuraavan kokoukseen. Kanervan mielestä uusissa oloissa asian laajempi pohdiskelu on välttämätöntä.

Asetelma olisi vähän erikoinen, jos muuttuneet olosuhteet otettaisiin huomioon vain Suomen Pankissa, mutta ei muualla, hän sanoi. Kanervan mukaan pankkivaltuutettujen linjaus perustuu konserniajatteluun. Suomen Pankki on osa EKPJ:tä.

Kanerva kiisti vaalien vaikuttaneen asian etenemiseen

Hänen mukaansa palloon oli pakko tarttua, kun se tuli omalle kentälle.

Louekoski puolestaan korosti, että Hämäläisen eläkkeelle jääntiä ei ole millään tavalla salattu. Hän itse toisti kertoneensa asiasta myös useille perjantain tiedotustilaisuudessa olleille toimittajille.

Suomen Pankki ei antanut asiasta erillistä tiedotetta, koska tiedotuspäällikkö Antti Juuselan mukaan pankilla ei ole tapana kuuluttaa eläkkeelle lähtijöitä.

Hämäläisen eläkkeen suuruutta ei olisi voitu edes kertoa, koska nykyinen laki estää sen. Vaikka uudessakaan laissa se ei tulle mahdolliseksi, se on helppo laskea palkkatiedoista.

Hämäläisen eläkkeessä normaali leikkuri

Hän saa siis pienempää eläkettä kuin, jos hän olisi odottanut pankin eläkesäännön mukaiseen eläkeikään.

Pankin eläkesääntöä on muutettu useaan otteeseen vuoden 1966 jälkeen. Vuodesta 1994 pankissa on noudatettu valtion eläkelakia uusiin tulijoihin.

Koska pankissa on eri aikaan pankin palvelukseen tulleita, eläkeikä ja eläkkeen kertymä vaihtelevat edelleen.

Suomen Pankilla ei ole erillistä eläkesäätiötä, vaan eläkkeet maksetaan pankin kassasta. Eläkevaraukset näkyvät pankin taseesta.

STT-IA
19.2.1999