Hyvätkään voiteet eivät anna täyttä suojaa

Auringon ahnehtiminen on aina riski


Palamisen vaaroista ja aurinkovoiteiden suojakertomista olemme jo kaikki tietoisia, mutta korkeisiinkaan suojakertoimiin ei kannata luottaa sokeasti.

Varoituksen antaa ihotautien erikoislääkäri Leena Koulu. Auringon ahnehtiminen on hänen mukaansa aina riski.
- Etelän aurinkoon näinä päivinä matkaavan talvenkalpean suomalaisen parhaat aurinkosuojat ovatkin vaate, varjo ja siesta, neuvoo Turun yliopistollisen keskussairaalan ihotautien klinikalla työskentelevä Koulu.

Parikymmentä vuotta UV-tutkimusta tehnyt Koulu ei tyrmää aurinkovoiteita sinällään. Oikein käytettyinä ne ovat hyödyllinen lisä keinoihin, joilla aurinkoa vastaan voi suojautua.

- Varsinkin talviaikaan etelänmatkoilla kannattaa käyttää suurikertoimisia auringonsuojavalmisteita, jotta varmasti välttyy auringonpolttamilta. Juuri auringonpolttamat ovat todennäköinen riskitekijä mm. ihosyövistä pahamaineisimman, melanooman synnylle, Koulu sanoo.

Koulu varoittaa voiteiden käyttäjiä tuudittautumasta väärään turvallisuuden tunteeseen, vaikka voiteen suojakerroin olisi kuinka korkea. Suojakerrointa ei pidä mieltää kertoimeksi, jolla auringossaoloaikaa voi pidentää.

Kerroin kyllä kertoo käytännössä suojan polttavia UVB-säteitä kohtaan, mutta vaikka suoja-aikakaan ei ylity, iholle pääsee UV-säteilyä. Eli vaikka iho ei vielä punoitakaan, se on jo ehkä saanut sellaisen määrän säteilyä, jolla on biologisia vaikutuksia. Korkeakertoimisiin voiteisiin turvautuvan on niin ikään syytä muistaa, että voiteet eivät suojaa käyttäjäänsä läheskään yhtä hyvin ruskettavilta UVA-säteiltä kuin UVB-säteiltä.

Suojateho riippuu voiteen määrästä

Yhdeksi voiteiden käytön ongelmaksi tutkijat ovat havainneet sen, että ihmiset levittävät niitä iholleen huomattavasti kitsaammin kuin niiden testaajat. Suoja riippuu iholla olevasta voiteen määrästä, joten jos voidetta levitetään iholle vain puolet testimääristä, suojakerroinkin jää puoleen.

Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään myös sitä, suojaavatko aurinkovoiteet käyttäjiään ihosyövältä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Ilmeisesti voiteet kuitenkin osittain estävät UV-säteiden aiheuttamia DNA-vaurioita. Syöpäriski liittyy juuri DNA-vaurioihin: jos vaurio sattuu solunsäätelyn kannalta tärkeälle alueelle, eikä elimistö pysty sitä korjaamaan, solu muuttuu syöpäsoluksi.

Aurinkovoiteiden antama suoja DNA-vaurioita vastaan on yksilöllistä. Osalle DNA-tutkimuksen koehenkilöistä voiteista ei juuri ollut apua vaan vaurioita syntyi.
- Ja koska emme tiedä, kuka meistä kenties kuuluu tähän ryhmään, auringon ahnehtiminen auringonsuojavoiteiden turvin on riski, Leena Koulu tiivistää.

STT-MH
19.2.1999

AJASSA -SIVULLE