Kansanterveyslaitos tutki ravintoa:Suolaisuus edelleenkin ongelma, väestön kolesterolitaso laskee, lihavuuskäyrä nouseeSuomalaisten ruoankulutus on muuttunut verkkaisesti pääosin suositeltavaan suuntaan viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Kansanterveyslaitoksen uuden ravitsemuskertomuksen mukaan liika suola on kuitenkin yhä edelleen ongelma. Esimerkiksi pikkulasten suolansaanti on noin kaksinkertainen suositukseen nähden. Tehostettu neuvonta vaikuttaa lastenkin ravitsemukseen, ja lasten ruokavalio muistuttaa vanhempien, varsinkin äidin ruokavaliota. Aikuisten tapaan myös lasten ruokavaliossa rasvan osuus on pienentynyt ja sen laatu muuttunut suositeltavaan suuntaan. Hiilihydraattien ja etenkin kuidun määrä saisi kuitenkin olla suurempi. Hyvästä kehityksestä huolimatta paljon töitä on tehtävä myös suolan vähentämiseksi. - Vauvanruokapurkkien suolaton ruoka pitää pikkulasten ravitsemuksen hyvällä mallilla. Mutta kun purkeista luovutaan, niin noin 13 kuukautta vanhojen vauvojen ravinnon suolaisuus kohoaa kovasti. Kotona syödään vauvasta vaariin samaa ruokaa, huokaisee Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski.
Lihavuus huolenaTyöikäisten sydän- ja verisuonisairauksien merkittävän vaaratekijän, seerumin, kolesterolipitoisuuden suotuisa kehitys on jatkunut tällä vuosikymmenelläkin. Silti edelleen vain kolmanneksella kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Lihavoituminen on huolestuttavaa; työikäisten suhteellinen paino on noussut. Aikuisten tapaan myös kouluikäiset ovat tuhtiintumassa.Tarkkoja tietoja lihavoitumisesta ei ole, mutta takavuosien suuri normaalipainoisten joukko hupenee koko ajan. Tämä johtaa sellaiseen polarisaatioon, jossa toisaalta lihavien osuus kasvaa, ja toisaalta myös laihojen osuus kasvaa.
Nuori ei syö tuoreita kasviksiaRuokatottumusten sukupuolierot näkyvät jo kouluiässä. Tutkijoiden mukaan tuoreiden kasvisten käyttö on ainakin kyselytutkimusten mukaan hämmästyttävän vähäistä.Sukupuolten väliset erot kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä ovat selkeät jo kouluiässä, sillä tytöistä näiden elintarvikkeiden päivittäiskäyttäjiä on kaksinkertainen osuus poikiin verrattuna. Niiden osuus, jotka eivät juo lainkaan maitoa, on kasvanut. Aikuisten tapaan nuorten käytämän maidon laatu on muuttunut vähärasvaisempia ja rasvattomia maitolaatuja suosiviksi. Makeiset kuuluvat niin tyttöjen kuin poikienkin ruokavalioon. Yläasteen oppilaista noin 90 prosenttia osallistuu kouluruokailuun. Melkein kaikki syövät pääruuan, mutta alle puolet oppilaista ottaa salaattia. - Aika surkea osuus ravitsemustieteen kannalta, murehtii Lahti-Koski.
Maku mukanaRuuan tulee olla maukasta, jotta se kelpaisi ihmisille. Elintarviketutkijoilla onkin melkoinen ongelma ratkaistavana sen vuoksi, että monet aromiyhdisteet ovat rasvaliukoisia eli jos ruuassa ei ole rasvaa, se vaikuttaa myös makuun.Tutkija Hely Tuorila Helsingin yliopistosta kertoo, että suomalaisilla on perinteen taakkaa siinä, että vanhastaan olemme syöneet liian rasvaista ja suolaista ruokaa. Jos mieltymyksemme eivät sopeudu muutokseen, terveellinen ruokavalio loppuu. Tuorila kertoo yhden esimerkin herkullisen maun problematiikasta. - Jos joku ihminen on heikkona suklaalle, hänen on hyvin vaikea hyväksyä suklaan vähärasvaista versiota. Nakeista ja levitteistä on paljon helpompi valita vähärasvaisempi ja -suolaisempi vaihtoehto.
STT-MH |
AJASSA -SIVULLE