Asiantuntijat uskovat väliaikaiseen notkahdukseen

Teollisuustuotannon kasvun pysähtyminen kielii taantumasta



Teollisuustuotannon kasvu pysähtyi kuin seinään joulukuussa, eivätkä näkymät ole lupaavat lähikuukausinakaan. Taantumasta kertovat myös metalli- ja elintarvikeyhtiöiden viimeaikaiset lomautukset ja irtisanomiset.


Vaikka käsillä on selvä notkahdus, talousviisaat eivät halua vielä puhua vakavasta talouden kasvukuopasta. Tutkijat vakuuttavat, ettei viime aikojen uutisten perusteella tarvitse rukata nykyisiä kasvuennusteita rajusti alaspäin.

- Ennen vanhaan näiden joulukuun teollisuustuotantolukujen perusteella olisi voinut ennustaa, että taloudessa on tapahtunut pysyvä käänne huonompaan. Nyt sellaisesta ei mielestäni voida puhua, ekonomisti Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitoksesta toteaa.

Teollisuustuotanto näytti joulukuussa nollakasvua. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin huhtikuussa 1996, niin sanotun minitaantuman yhteydessä.

- Yleinen käsitys on, että nykyinen notkahdus vertautuu vuoden 1996 minitaantumaan. Kuluvan vuoden loppupuolella voitaneen odottaa jälleen kohtuullista kasvua, ennustepäällikkö Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta arvelee.

Tällä hetkellä ainoat hyvät uutiset kantautuvat sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta, joka Nokian siivittämänä jaksoi joulukuussakin pitää yllä 30 prosentin kasvuvauhtia. Jatkossa niin viennin kuin teollisuustuotannonkin kasvu lepääkin lähes yksinomaan Nokian varassa.

- On tietysti hyvä, että meillä on tällainen vahvan kasvun toimiala. Monissa muissa maissa ei sellaista tällä hetkellä ole, mistä johtuu hyvin pitkälle se, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna ripeämmin kuin euroalueen keskimäärin, Kotilainen huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomessa ei nähdä pitkiin aikoihin samanlaisia, liki kahdeksan prosentin teollisuustuotannon kasvulukuja kuin viime vuonna kokonaisuudessaan.

- Täytyy muistaa, että viime vuonna metsäteollisuuskin kasvoi rivakasti suurten investointien ansiosta. Nyt ei ole odotettavissa muutamaan vuoteen uusia paperikoneita, joten jatkossa kasvusta vastaa yhä selkeämmin sähkö- ja elektroniikkateollisuus, Kotilainen ennakoi.

Talouskehitys riippuu pitkälti Yhdysvalloista

Valtaosa teollisuusjohtajista ja tutkijoista luottaa näkymien paranevan syksyn mittaan. Jos nämä odotukset pitävät kutinsa, talous kasvaisi kuluvana vuonna ennustelaitosten povaamaa noin kolmen prosentin vauhtia. Mutkia saattaa kuitenkin tulla matkaan.

- Näkymät synkkenevät huomattavasti, jos Yhdysvaltain taloutta kohtaa vakava takaisku. Sellainen ei ole mitenkään mahdotonta, Kotilainen toteaa.

Yhdysvallat on maailman suurin talousmahti, joten sen vaikeudet tuntuvat laajalti. Pahimmat vaihtoehdot saattavat toteutua, jos Latinalaisen Amerikan talouksien kriisi syvenee ja sysää osakekurssit alamäkeen New Yorkin pörssissä. Tämä leikkaisi Yhdysvalloissa rajusti kulutusta, koska amerikkalaiset ovat eurooppalaisia selvästi ahkerampia osakesäästäjiä.

- Yhdysvaltain pitkään jatkunut talouskasvu tulee väistämättä hidastumaan, koska sikäläiset kotitaloudet ovat velkaantuneita ja vienti takkuilee. Ratkaisevaa on se, tapahtuuko hidastuminen hallitusti pehmeän laskun kautta vai hallitsemattomasti suuren romahduksen kautta, Kotilainen tähdentää.

Suomen teollisuustuotannon ja viennin kasvulukuja ovat viime kuukausina rokottaneet Aasian ja Venäjän ongelmat. Edellisistä on saanut siipeensä etenkin metalliteollisuus, jälkimmäisistä elintarvikeala. Toiveet siitä, että vuoden lopussa suhdanteet paranevat liittyvät käsityksiin Aasian pulmien lientymisestä.

- Enää ei pelätä viime syksyn tapaan Japanin pankkijärjestelmän sortumista tai Aasian talouksien ajautumista Venäjän kaltaiseen syöksyyn, Hannu Piekkola muistuttaa.

Piekkolan mukaan Aasian talouksien toipuminen etenee kahdessa vaiheessa. Ensin elpyy vienti, mikä heikentää suomalaisyritysten näkymiä. Myöhemmin Aasian maiden kotimarkkinat alkavat piristyä ja investoinnit kasvaa, mikä puolestaan vaikuttaa suomalaisyrityksiin myönteisesti.

Taantuma hyvä peruste saneerauksille

Tavallisten suomalaisten arkea teollisuuden suhdannetaantuma koskettaa pahimmillaan irtisanomis- tai lomautusilmoituksen muodossa. Piekkola ja Kotilainen pelkäävät, että huonoja uutisia on luvassa lähikuukausina yhä useammalle.

- Vienti Venäjälle supistuu tänäkin vuonna ja elintarvikeala kärsii siitä edelleen. Eivätkä Aasian taloudetkaan niin nopeasti nouse jaloilleen, että paineet hellittäisivät metalliteollisuudessa, Kotilainen pohtii.

Piekkola muistuttaa suomalaisten teollisuusyritysten odottavan vaikeuksista huolimatta voittojen pysyttelevän suunnilleen viime vuoden tasolla. Hän kyseenalaistaakin tiettyjen yritysten innon panna väkeä pihalle heikentyneisiin suhdanteisiin vetoamalla.

- Teollisuudessa saattaa olla rakenteellisia uudistuspaineita, joiden toteuttamiseen saadaan nyt hyvä syy. Nykytilanteella voidaan perustella rationalisointeja, vaikka niitä ei jouduttaisi tekemään välttämättömyyden pakosta, Piekkola arvelee.

Hän ei kuitenkaan usko irtisanomisten synkentävän dramaattisesti Suomen työllisyyskehitystä. Teollisuudessa väki vähenee ehkä 5 000-10 000 ihmisellä, jolloin työllisyys kokonaisuudessaan kohenisi myös tulevana vuonna.

STT-MH
19.2.1999


TALOUS -SIVULLE