Muuttoliike ylläpitää asuntojen kysynnän kasvua

Arvio asuntotarpeesta vuoteen 2015: Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 140 000 asukkaalla

Asuntojen kysynnän kasvu hidastuu lähivuosien 2,3 prosentista tutkijoiden mukaan kuitenkin 1,5 prosenttiin tutkimusjakson lopulla. Väestön kasvu ja muuttoliike lisäävät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukaslukua selvityksen mukaan nettomääräisesti 140 000 hengellä.

- Talouden kolmen prosentin kasvuun perustuva laskelma edellyttäisi vuosittain noin 900 000 kerrosneliömetrin rakentamista pääkaupunkiseudulle. Keskikokoisiksi asunnoiksi muutettuna tämä edellyttäisi noin 9 000 asunnon vuotuista rakentamista, sanoi Laakso.

Pääkaupunkiseudun asuntojen tarve ylittää tutkimuksen perusteella vuoteen 2015 asti tuntuvasti nykyisen asuntojen tarjonnan. Kysynnän kehityksen perusteella asuntotuotannon pääkaupunkiseudulla pitäisi Laakson mukaan olla 15-20 prosenttia nykyistä korkeampi.

Pääkaupunkiseudun muuta Suomea huomattavasti korkeammat asuntojen hinnat ja vuokrat selittyvät suurkaupunkialueen maan niukkuuden lisäksi tarjontaa suuremmalla asuntojen kysynnällä.

Mikäli tonttitarjonta ei kasva riittävästi tai kilpailu ei toimi, niin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen tilanne säilyy Laakson mukaan ennallaan.

Asunnot kallistuvat

Tilastokeskuksen asuntotilaston tutkijoiden mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että asuntojen hintojen keskimääräinen nousu jää tänä vuonna alemmaksi kuin viime vuonna, mutta on kuitenkin selvästi nopeampaa kuin hintojen yleinen nousu.

Asuntojen hintojen kipuaminen jo reaalisesti melko korkealle tasolle puolestaan vähentää asuntokauppaa.

Kuismasen, Laakson ja Loikkasen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asuntojen hintakehitykseen vaikuttavat väkimäärän muutokset, aikuisten reaalitulojen kehitys, asumisen kustannukset ja työttömyysaste.

Väkiluvun ja reaalitulojen kasvu nostavat hintoja, kun taas asumiskustannusten ja työttömyyden kasvu alentavat niitä.

Asuntojen kysyntää kasvattaakin muiden tekijöiden rinnalla vuoteen 2015 jatkuva työttömyyden lasku. 11 prosentista pääkaupunkiseudun työttömyysaste laskee tutkimuksen mukaan asteittain kolmeen prosenttiin vuonna 2015. Hitaallakin kasvulla se laskisi viiteen prosenttiin.

Viime vuonna pääkaupunkiseudulle valmistui noin 700 000 asuinkerrosneliömetriä. Asunnoiksi muutettuna se merkitsee noin 7 000-7 500 asuntoa. Asuntoja valmistui hieman vähemmän kuin viimeksi kuluneina 20 vuotena, jolloin niitä rakennettiin keskimäärin 750 000 kerrosneliömetriä vuodessa.

Laman jälkeisestä alhaisesta asuntotuotannon tasosta huolimatta pääkaupunkiseudun asuntokysynnästä selvittiin Laakson mukaan sillä, että seudun asuntovaraumaa purettiin. Nyt tyhjien asuntojen muodostama varauma on käytännössä poistunut, joten siitä ei ole enää kysynnän puskuriksi.

Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin asuinrakennusten kerrosala oli vuoden 1997 lopussa 38,5 miljoonaa kerrosneliömetriä ja asuntokanta 452 000 asuntoa. Huoneistoneliöitä asunnoissa oli 29,9 miljoonaa neliömetriä. Asukkaita kaupungeissa oli yhteensä noin 920 000.

Asuntojen kysyntä pysyy vakaana

Taloudellisen kasvun jääminen vain keskimäärin kahteen prosenttiin pienentäisi asukasmäärän nettokasvun tutkimuksen mukaan noin 90 000 henkeen.

Asuntojen kysynnän kasvu hidastuisi nopeammin ja laskisi 2,2 prosentista 1,2 prosenttiin vuonna 2015. Hitaan kasvun oloissa asuntojen kysyntä pääkaupunkiseudulla laskisi viime vuoden asuntotuotannon tasolle vuosien 2004-2005 tienoilla.

Koko maan taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Laakso pitää hyvin mahdollisena, että koko kansantalous kasvaa pääkaupunkiseudun kasvuarviona tutkimuksessa käytettyä kolmen prosentin keskimääräistä vauhtia.

- Pääkaupunkiseudulla ovat nopeimmin kasvavat palvelu- ja elektroniikka-alan yritykset ja hitaan kasvun alat ovat painoarvoltaan muuta maata vähäisempiä. Seudun vetovoima on selvästi keskivertoa korkeampi, joten kasvun edellytykset ovat hyvät, sanoi Laakso.

STT-IA
19.3.1999