Suomi valmistautuu päättämään komission puheenjohtajan nimestä ensi viikolla

Tosin presidentti Martti Ahtisaarikin on mukana huippukokouksessa. Valtuutus tehdään kuitenkin siltä varalta, että presidentti olisi esimerkiksi jo ehtinyt poistua paikalta.

Jo ennalta on selvää, että komission uudesta puheenjohtajasta keskustellaan Berliinissä. Tässä vaiheessa ei vielä kukaan tiedä, päästäänkö yksimielisyyteen itse nimestä. Uuden komission nimittämisaikataulussa on vielä muutoinkin runsaasti kysymysmerkkejä.

Berliinissä ei uutta puheenjohtajaa kuitenkaan voida vielä nimittää. Lopullinen nimittäminen hallitusten yhteisellä sopimuksella on nykysäädösten mukaan mahdollista vasta sitten, kun Euroopan parlamenttia on kuultu.

Ennakkoveikkailuissa on tuotu esiin useita raskaan sarjan eurooppalaisia vaikuttajia. Pääministeri Lipponen mainitsi tiistaina Italian entisen pääministerin Romano Prodin nimen, kun tiedotustilaisuudessa puhe kääntyi uuteen puheenjohtajaan.

Juridisia kiemuroita

Komission nykytilanne on juridisesti hyvin monimutkainen. Viime päivinä lainoppineet ovat EU:n elimissä ja jäsenmaissa selailleet tuskastuneina lakikirjoja. Koko komission eroa ei ole koskaan aiemmin koettu, eikä selkeää ratkaisumenettelyä ole kirjattu suoraan mihinkään säädöksiin.

EU:n neuvoston oikeudellinen osasto on tulkinnut, että tässä tapauksessa noudatettaisiin samaa menettelyä kuin tilanteessa, jossa yksi komission jäsen eroaa.

Ajatuksena siis on, että koko komission ero olisi sama asia kuin 20 erillisen komissaarin ero. Kaikki EU-maat ovat jo kannattaneet tätä tulkintaa EU-suurlähettiläistä koostuvassa pysyvien edustajien komiteassa.

Tämän säädöksen noudattaminen merkitsisi sitä, että komission uudet jäsenet nimitettäisiin eronneen komission jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli ensi tammikuuhun asti.

Poliittisesti on ratkaisematta mm. se, voidaanko nykyisiä komission jäseniä nimittää uudelleen komission jäseniksi. Monet komissaareista ovat uutistietojen mukaan halukkaita jatkamaan uudessakin komissiossa.

Uuden puheenjohtajan nimitysmenettelyssä on siis kuultava Euroopan parlamenttia. Tämä voisi toteutua huhtikuun puolivälissä pidettävässä täysistunnossa. On myös esitetty näkemyksiä, että muidenkin komission jäsenten kohdalla noudatettaisiin normaalia kuulemismenettelyä. Tästä ei ole kuitenkaan vielä lopullista selvyyttä.

Nykyinen komissio voi juristien tulkinnan mukaan jatkaa, kunnes uusi komissio on saatu kokoon. Useimpien jäsenmaiden mielestä ei ole poliittisesti suotavaa, että komissio jatkaisi tehtävissään kovin pitkään. Eronnut komissiokin on jo ilmoittanut, että se hoitaa enää vain juoksevia asioita.

Menettely muuttuu

Nykyisin normaalimenettelyssä jäsenmaat nimeävät komission jäsenet neuvottelemalla puheenjohtajaksi nimetyn kanssa. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti hyväksyy uuden komission yhtenä kokoonpanona.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, puheenjohtajan valinnassa menettely muuttuu, kun Amsterdamin sopimus tulee voimaan. Näillä näkymin tätä uutta perustamissopimusta noudatettaisiin ensi kesän alusta.

Vastedes komission puheenjohtajan valinnassa parlamentin on hyväksyttävä jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella tekemä nimeäminen. Tämä hyväksyntä on siis ehdoton vaatimus.

Lisäksi jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät yhteisellä sopimuksella puheenjohtajaksi nimetyn kanssa komission jäseniksi nimitettävät.

Huippukokoukseen tutulla joukolla

Presidentti Ahtisaari osallistuu siis totuttuun tapaan ensiviikkoiseen huippukokoukseen. Presidentti on vahvistanut valtioneuvostolle osoittamassaan ilmoituksessa osallistuvansa kokoukseen, kun se käsittelee presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita.

Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston kokouksessa eli siis huippukokouksessa on pääministeri Paavo Lipponen (sd.). Häntä avustaa ulkoministeri Tarja Halonen (sd.). Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.).

Kokouksen pääaiheena on ollut saattaa päätökseen puolitoista vuotta käsittelyssä ollut Agenda 2000 -uudistuspaketti. Selvää kuitenkin on, että komission eron aiheuttama tilanne on keskeisesti esillä kokouksessa.

Suomen hallitukselle tärkeintä on saada Agenda 2000 päätökseen. Jos tässä epäonnistutaan, lopulliset ratkaisut siirtynevät Suomen puheenjohtajakaudelle.

Hallitus on tyytyväinen viime viikolla saavutetaan maatalouskompromissiin. Hallitus pitää kiinni aiemmista tavoitteistaan alue- ja rakennepolitiikan uudistamisessa sekä kannattaa tiukan budjettikurin periaatteita vuosien 2000-2006 rahoituskehyksissä.

STT-IA
19.3.1999