Eettinen sijoittaminen on vasta tulossa

Ekosijoittaja satsaa tuulivoimaan ja luomuviljelyyn



Suomen ensimmäinen pelkästään eettiseen sijoitukseen erikoistunut rahoituslaitos Osuuskunta Eko-Osuusraha juhli viime viikolla 1-vuotispäiväänsä. Piskuinen osuuskunta on ehtinyt vuoden aikana rahoittaa mm. Lumituuli Oy:n tuulivoimalan osakkeiden ostoa, Isnäsissä toimivaa ekomatkailuyritystä sekä heinolalaista luomuviljelytilaa.


- Yhteensä lainoja on myönnetty tähän mennessä noin 270 000 markan arvosta ja yksi uusi hanke on parhaillaan tulossa, Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Marika Lohi kertoo.

Eko-Osuusrahalla on omistaja-sijoittajia noin 800 ja sen taseen loppusumma nousi vuodenvaihteessa hieman yli miljoonaan markkaan. Perinteiseen pankkitoimintaan verrattuna aloittelevan laitoksen toiminta on siis kuin pisara meressä, mutta Lohen mukaan koon kasvattaminen ei kuulu edes keskeisiin tavoitteisiin.

- Tarkoituksena on jatkossakin keskittyä pieniin lainoihin ja konkreettiseen ruohonjuuritason toiminnan tukemiseen. Sijoitamme hankkeisiin, jotka hyödyttävät yhteisöjä ja ympäristöä ja antavat ihmisille mahdollisuuksia työllistää itseään, Lohi sanoo.

Työosuuskunnista ollaan myös kiinnostuneita.

Eettinen sijoittaminen on vasta tulossa

Maailmalla ekologinen sijoittaminen on ollut myötätuulessa jo pitemmän aikaa, mutta Suomeen erilaiset ekologiset sijoitusvaihtoehdot ovat vähitellen vasta rantautumassa.

Etelä-Savon Osuuspankilla on tosin jo useamman vuoden ajan ollut ekotilejä, joihin säästetyistä varoista myönnetään rahaston kautta lainoja esimerkiksi luomuviljelijöille.

Ålandsbankenilla on luontotili, jonka tuotosta osa menee luonnonsuojeluun. Viime vuonna Gyllenborg-Rahoitusyhtiöt toi markkinoille myös ensimmäinen pelkästään ympäristöystävällisten yhtiöiden osakkeisiin sijoittavan sijoitusrahaston.

Etelä-Savon Osuuspankista kerrotaan, että ekotileille sijoitettujen varojen määrä on jo muutaman vuoden pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin 5,5 miljoonassa markassa.

- Yhtenä syynä hiljaiseloon voi olla se, että tilejä ei ole varsinaisesti markkinoitu, vaikka ekoihmiset kyllä niistä tietävät. Lisäksi ekotileille maksettava normaalin talletustilin korko ei tällä hetkellä välttämättä houkuttele kovin isoja sijoituksia, kun muitakin vaihtoehtoja on, Anne Hokkanen ESOP:stä arvelee.

Ekotilien varoista nyt vajaat kolmisen miljoonaa on nyt ulkona myönnettyinä luottoina. Hokkasen mukaan ekolainoista voidaan periä ehkä piirun verran alempaa korkoa kuin muissa, mutta sekään ei ole nyt enää niin merkittävä tekijä kuin korkeamman korkotason aikana.

Yhtenä ekosijoittamisen ongelmana on myös se, että kaikkein vannoutuneimmille ekoihmisille ei useinkaan ole kertynyt sukanvarteen suuria setelinippuja.

Eko-Osuusraha kannustaa toimintaan

Eko-Osuusraha eroaa perinteisistä rahoituslaitoksista Lohen mukaan mm. siinä, että sijoittajia halutaan aktiivisesti mukaan toimintaan.

Rahojaan ekohankkeisiin pistäneet saavat jatkuvasti tietoa hankkeiden etenemisestä. Takausriskiä taas jaetaan siten, että omavelkaisia takaajia ei oteta lainkaan, vaan takaukset ovat rajattuja ja ne jaetaan tietyn takuupiirin kesken.

- On pyritty luomaan sellainen perussääntö, että ihminen voisi tulla takaajaksi korkeintaan kuukauden nettotuloillaan, eli jos jotain tapahtuu, hän ei menetä sen enempää, Lohi selvittää.

Eko-Osuusraha luotottaa ja takaa myös jäseniään. Tavallisista lainoista peritään kiinteä 5 prosentin korko ja jäsenten takuupiirilainoista 5,5 prosenttia.

Kevään aikana Eko-Osuusraha alkaa markkinoida jäsenille credit union eli säästäen lainaa -sopimusta, jonka ideana on kannustaa terveeseen taloudenpitoon. Tietyn ajan säästettyään voi saada saman verran lainaa ilman muita reaalivakuuksia.

Eko-Osuusraha on vuonna 1989 perustetun kansainvälisen sosiaalisten rahoittajien yhteistyöverkoston INAISE:n jäsen. INAISE:en kuuluvat myös mm. saksalainen Ökobank, Hollannissa, Belgiassa ja Britanniassa toimiva Triodosbank sekä naisten hankkeita rahoittava Woman's World Banking.

Omistaja-sijoittajaksi pääsee maksamalla 500 markan osuusmaksan sekä 50 markan liittymismaksun, joiden lisäksi voi sijoittaa halutun määrän lisäosuuksia.

STT-MH
19.3.1999


TALOUS -SIVULLE