Komissaarit saavat kolmen vuoden erorahan



Eroamaan joutuneet komissaarit ovat joutumassa kovan arvostelun kohteeksi korvauksista, joita heille maksetaan vielä eroamisen jälkeenkin.


Komission tiedottaja vahvisti torstaina, että normaaleja palkkasäädöksiä sovelletaan siitä huolimatta, että komissio oli pakotettu eroamaan työhönsä kohdistuneen arvostelun vuoksi. Etenkin tiedotusvälineiden toimittajat ympäri Eurooppaa ovat laskeskelleet kultaisten kädenpuristusten hintoja.

Palkkataulukoista käy ilmi, että komissaari saa työnsä jätettyään noin puolet nykyisestä palkastaan kolmen vuoden ajan.

Tavallinen rivikomissaari saa 92 800 markan kuukausipalkkaa, ja erorahan suuruus vaihtelee palvelusvuosien perusteella 40 prosentista 65 prosenttiin.

Esimerkiksi yli neljä vuotta komissiota palvellut Erkki Liikanen saa taulukon mukaan 50 prosenttia palkastaan eli 46 400 markkaa kuussa kolmen vuoden ajan.

Mikäli komissaari hankkiutuu uuteen työpaikkaan, erorahan määrä kuitenkin alenee, jos uusi palkka ja eroraha yhteenlaskettuina ylittävät komissaarin entisen palkan.

Komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat saavat suurempia palkkoja. Laskuperusteena olevan korkean komission johtajan 82 500 markan kuukausipalkkaan lisätään prosentteja aseman mukaan.

Kun rivikomissaari saa 12,5 prosenttia enemmän, puheenjohtaja Jacques Santer saa 38 prosenttia suurempaa palkkaa.

Eläkkeet kymmeniä tuhansia markkoja

Erorahan lisäksi komissaarit saavat 65 vuotta täytettyään työstään normaalin eläkkeen.

Eläkkeen suuruus määräytyy siten, että jokaisesta palvelusvuodesta kertyy 4,5 prosenttia. 10 vuoden pestin jälkeen eläkettä maksetaan siten 45 prosenttia entisestä kuukausipalkasta.

Komissaari voi nostaa eläkettä myös 60-vuotiaasta lähtien, mutta summa on silloin pienempi.

Eläkeiät ovatkin joillakin komissaareilla lähellä, sillä 1930-luvulla syntyneitä nykyisessä komissiossa on kahdeksan. 1940-luvulla syntyneitä on kymmenen.

Joukon kuopuksina ovat vuonna 1950 syntynyt Erkki Liikanen ja kreikkalainen mm. energia- ja matkailuasioista vastaava Christos Papoutsis, joka on syntynyt vuonna 1953.

STT-IA
19.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE