Kokoomus suurin voittaja

Sosialidemokraattinen puolue säilytti suurimman puolueen asemansa niin äänimäärässä kuin kansanedustajapaikkojen lukumäärässäkin. Puolueen paikkaluku kuitenkin laski 11:llä 51 edustajaan.

Vaalien ääntenlaskenta oli äärimmäisen jännittävä. Vielä ennakkoäänten perusteella keskusta näytti olevan selvästi suurin voittaja. Laskennan edistyessä kaksi muuta suurta puoluetta kuitenkin paransi koko ajan asemiaan.

Keskusta kuitenkin lisäsi kannatustaan selvästi neljän vuoden takaisista vaaleista. Se sai neljä lisäpaikkaa ja nosti kansanedustajiensa määrää 48:aan. Osa keskustan kannatuksen kasvusta valui vaaliliittokumppani kristilliselle liitolle.

SDP:n lopulliseksi ääniosuudeksi tuli 22,9 prosenttia. Keskustalle kertyi 22,4 prosenttia ja kokoomukselle 21,0 prosenttia äänistä.

Vaalien suurin häviäjä oli Suomen poliittinen järjestelmä. Vain 68,3 prosenttia Suomessa asuvista suomalaista kävi vaaliuurnilla. Äänestysprosentti oli 65,2. Neljä vuotta sitten vastaava äänestysprosentti oli 71,9 prosenttia. Äänestysvilkkaus jäi siten alhaisemmaksi kuin kertaakaan sotien jälkeen.

Kristilliset ja vihreät etenivät

Kristillinen liitto eteni selkeästi. 4,2 prosentin ääniosuudella se sai kymmenen paikkaa. Lisäystä oli siten kolme paikkaa.

Myös vihreä liitto paransi asemiaan. 7,2 prosentin ääniosuudella se sai 11 kansanedustajaa. Paikkamäärä kasvoi siten kahdella. Tosin vihreät olettivat saavansa enemmän lisäpaikkoja.

Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa. Se sai 10,9 prosenttia äänistä, mikä riitti 20 paikkaan. RKP:n tilanne pysyi aivan ennallaan. Se sai 5,1 prosenttia äänistä ja piti aiemmat 11 paikkaansa.

Vaalitulos merkitsi kahden puolueen lähtöä eduskunnasta. Nuorsuomalaisten ääniosuus jäi prosenttiin, mikä merkitsi, että se menetti kummankin edustajapaikkansa. Myös kirjava puolue menetti ainoan paikkansa.

Perusuomalaiset pitivät yhden kansanedustajapaikkansa prosentin ääniosuudellaan. Myös remonttiryhmä piti paikkansa 1,1 prosentin ääniosuudella.

STT-IA
22.3.1999