Kolmen suuren tasaväkisyys voi vaikeuttaa hallitusneuvotteluja

Kolmen suurimman puolueen kansanedustajien määrän jääminen varsin lähelle toisiaan ei anna kenellekään selkeää etulyöntiasemaa.

SDP säilyi suurimpana puolueena, mutta kärsi selkeän vaalitappion. Keskustan vaalivoitto puolestaan lisäsi loppujen lopuksi sen parlamentaarista voimaa vain muutamalla paikalla.

Kokoomus oli hallitusasemastaan huolimatta lisäpaikoissa keskustaa suurempi voittaja, mutta se jäi siitä huolimatta suuruusjärjestyksessä edelleen kolmannelle sijalle.

Hallitusneuvottelujen kannalta kaikki kolme puoluetta voivat siten tulkita olevansa jollakin tavoin suurimpia.

Puolueiden puheenjohtajat eivät halunneet ottaa selkeää kantaa tulevan hallituksen kokoonpanoon vielä vaali-iltana. Kun hallitus pannaan kokoon vielä nykyisen perustuslain edellyttämällä tavalla, pitää muistaa myös tasavallan presidentin merkittävä rooli prosessin ohjaajana.

Ensi arvioiden mukaan nykyisellä hallituspohjalla saattaa silläkin olla hyvät mahdollisuudet jatkoon. Se kapeni vain kahdella paikalla.

Lipponen valmis yhä pääministeriksi

Hänen mukaansa henkilökysymykset pitää ratkaista vasta hallitusohjelmaa koskevien neuvottelujen jälkeen. Lipponen kaipasi laajapohjaista hallitusta ja ilmaisi olevansa valmis jatkamaan myös pääministerinä.

Lipponen sanoi SDP:n saavuttaneen sen, mitä se tavoitteli eli suurimman puolueen aseman eduskunnassa. Puolue kuitenkin menetti selvästi asemiaan.

Hän arvioi virheitä tapahtuneen mm. työllisyyspolitiikassa. Myös eläkkeensaajat ovat olleet hyvin kriittisiä.

Keskustan Esko Aho sovitteli hyvin varovaisesti hallituspohjaa koskevat sanansa. Hän arvioi sen selviävän normaaliin tapaan neuvotteluissa, joissa katsotaan, mitkä puolueet löytävät toisensa.

Aho sanoi odottaneensa mielipidemittausten perusteella, että kokoomus olisi ollut kovin kilpailija keskustan kanssa suurimman puolueen paikasta. SDP onnistui kuitenkin säilyttämään tämän aseman vaalityön loppuvaiheessa.

Niinistö uskoi vaalin voittajien selvinneen

Hänen mukaansa hallitusneuvottelujen sisältökysymyksistä tulee tärkeitä. Niinistön tulkittiin vihjanneen nykyisen pohjan jatkon puolesta, kun hän totesi vaalituloksen tehneen selväksi sekä suurimman puolueen että suurimman vaalivoittajan.

Niinistö arvioi lisäksi hallituspuolueiden välille tulleen vaalikamppailun aikana enemmän erilaisuutta kuin sitä ennen hallitusyhteistyössä.

Tulevan hallituspohjan ratkaisee vaalituloksen ohella nyt alkavissa neuvotteluissa siten saavutettavissa oleva sopu neljä tulevaa vuotta kattavasta hallitusohjelmasta.

Sellaisista asiakysymyksistä kuten verotus ja säästöt ei vallinnut kolmen suuren välillä vaalikampanjassa kovinkaan suurta erimielisyyttä. Ainoastaan työreformi etäännytti näkyvimmin keskustaa ja sosialidemokraatteja.

Ehkä kuumin aihe oli eläkeläisten kohtelu, mutta mitään miljardien hintaista kuilua ei senkään perusteella voi puolueiden välille kaivaa.

Presidentin rooli on yhä tärkeä

Nykyisessä hallituspohjassa säilyi niukka vasemmistoenemmistö luvuin 71-68, vaikka sekä SDP että vasemmistoliitto menettivät paikkoja.

Puhdas porvarihallitus yltäisi sekin enemmistöön, jos vaalien voittajat keskusta ja kokoomus saisivat tukea kestohallituspuolue RKP:lta. Jo pelkästään tällä kokoonpanolla olisi takanaan 104 kansanedustajaa.

Voittajiin kuuluneen kristillisen liiton mukaan ottaminen toisi vielä 10 lisäpaikkaa. Kannunvalantaa voidaan harrastaa myös punamullalla, joka ei ole ollut aivan kärjessä etukäteisveikkailuissa.

Keskustalla ja SDP:llä olisi ilman apuja 99 paikkaa, mutta täydennystä voitaisiin hakea vaikkapa RKP:n, vihreiden, kristillisten ja vasemmistoliiton ryhmistä.

Suurten puolueiden puheenjohtajat eivät ole innostuneet kolmen suuren hallituksesta, vaikka mielipidemittauksessa se on ollut lähes yhtä suosittu kuin nykyinen hallituspohja.

Tämä vaihtoehto on melkoisella varmuudella poissuljettu. Riittävän suuri oppositio on tarpeen. Monien mielestä nykyinen hyvin laajapohjainen sateenkaarihallitus ei ole saanut oppositiolta äänestyksissä riittävää vastusta, joten vaihtoehtojen määrä on jäänyt vähäiseksi.

Hallitus muodostetaan viimeistä kertaa nykyisin voimassa olevan perustuslain mukaisesti. Presidentillä on siten vielä selkeä rooli prosessin ohjailussa.

Nyt valitun eduskunnan on määrä hyväksyä lopullisesti perustuslain uudistus, jossa eduskunnan asema vahvistuu ja presidentti jää reserviin.

Hallituksen muodostamisessa päästään tositoimiin vasta eduskunnan kokoonnuttua runsaan viikon kuluttua. Etukäteen ei voida yksiselitteisesti sanoa, kuka kolmesta puheenjohtajasta valitaan puhemieheksi ja pääsee tunnustelijana yrittämään ainakin aluksi hallitusohjelman ja -kokoonpanon raapimista kokoon.

STT-IA
22.3.1999