Aho: Voitto asialinjalle ja uudenlaiselle oppositiopolitiikalle


Keskustan voitto oli voitto vahvalle asialinjalle ja uudenlaiselle oppositiopolitiikalle, kuvasi puheenjohtaja Esko Aho saapuessaan omiensa pariin keskustan puoluetoimistoon.

Aho otettiin huudoin, ruusuin ja poskisuudelmin vastaan, vaikka keskustan voitti kutistuikin illan mittaan. Niukka häviö oli kunniakas:
- Hoppee ei ole häppee, helsinkiläistynyt puheenjohtaja totesi.

Vaikka Aho piti haikeana, että monia vanhoja keskustalaisia kansanedustajia tippui pois, kiitti hän uutta eduskuntaryhmää vahvaksi joukoksi.

Aho suitsutti keskustan vaalityön olleen aivan ylivoimaista - ehdokkaat olivat kuuluneet ja näkyneet. Pettymyksen aiheutti lähinnä vaalimatematiikka, jonka kristilliset hänen mukaansa hallitsivat keskustaan paremmin: keskusta menetti näin useita paikkoja.

Hän piti myös rohkeana, että keskusta esitti oppositiokaudellaan pelkän protestin sijasta omat vaihtoehtonsa niin työttömyyden hoitoon, alueelliseen kehitykseen kuin perhepolitiikkaan.

Maakuntien protesti?

Keskustaväen jännittynyt puheensorina purkautui puoluetoimistossa Helsingissä iloisiin huokauksiin ja taputuksiin, kun vaalien ennakkoäänet rävähtivät televisioruutuun. Vielä reippaammat taputukset ja hyvä-huudot herätti tieto alustavista paikkaluvuista, jotka nostivat vielä tuolloin keskustan ryhmän eduskunnan suurimmaksi.

Hyvää tulosta osattiin odottaa - sen verran hillitysti riemua näytettiin. Viinilasien kilistelykin unohtui, kun katseet olivat suunnattu kohti televisiossa etenevää tuloslaskentaa. Laskentaprosentin kasvun myötä kasvoi myös puolueväen luottamus voittoon:
- Tämä on järkyttävä äänimäärä!

Jo kuudetta kertaa vaaleissa mukana ollut varapuheenjohtaja eurokansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kertoi jännittäneensä näitä vaaleja enemmän kuin aiempia koitoksia - erityisesti puolueen menestystä. Hymy olikin herkässä.

Helsingissä ehdokkaana ollut kirjailija Jouko Tyyri piti vaaleja ikäihmisten läpimurtona politiikkaan. Hän selitti mm. kokoomuksen odotettua pienempää voittoa sillä, että kokoomusta äänestäneet eläkeläiset jäivät puolueen eläkepolitiikkaan ärtyneinä kotiin.

Tyyri selitti keskustan voittoa myös maakuntien protestina Suomen nykyiselle kahtiajaolle Helsinkiin ja maaseutuun.

Vaalien jälkeinen Suomi on hänen mukaansa sangen porvarillinen maa. Vasemmiston ärtymys saattaa näkyä lakkoiluna.

Markkinataloutta ihmisten ehdoilla

Anttila palaa hyvillä mielin Brysselistä kotimaan politiikkaan: euroura ei ollut koskaan hänen ykköstavoitteenaan.

Anttila toivoi vaalien tuloksen heijastuvan myös hallituspohjaan, vaikka ei vielä suostunutkaan ennustamaan hallituspuolueita.
- Markkinatalous on saatava nyt palvelemaan ihmisten tarpeita. Vakuutusyhtiö Pohjolan tapaus on hyvä esimerkki pääoman vallasta. Tämän hallituksen aikana on menty vahvojen ehdoilla.

Hän kiitteli puolueen menestyksestä hyvää vaalityötä, joka nosti puolueen kannatusta kyselyjen antamista lukemista. Demareiden tulosta hän piti yllätyksenä - tappio olisi voinut olla suurempikin.

Anttila vastustaa eduskunnan lisärakennuksen rakentamista. Hän ratkaisisi tilapulmat niin, että kansanedustajien avustajat tekevät töitä maakunnassa.
- Hehän ovat maakunnan ihmisten ja kansanedustajien välinen linkki. Niinpä forssalainen Anttila aikoo sijoittaa omankin avustajansa maakuntaan.

Kansanedustajien palkka on Anttilan mukaan oikealla tasolla. Hän kuitenkin harkitsisi, pitäisikö palkka muuttaa kokonaan veronalaiseksi eli luopua kulukorvauksista.

Oman vakaumuksensa mukaan äänestämistä vaikka vastoin eduskuntaryhmän kantaa Anttila ei pitänyt keskustassa ongelmana, jos vain ilmoittaa siitä etukäteen ja perustelee kantansa.
- EU-jäsenyydestäkinhän me äänestimme omantuntomme mukaan. Vaikka onhan tämä myös joukkuepeliä.

STT-IA
22.3.1999

POLITIIKKA -SIVULLE