Mainostajat eivät vielä ole löytäneet Internetiä

Suomessa mainontaan satsataan vuodessa noin viisi miljardia markkaa, josta kolmen miljardin palan haukkaa perinteinen sanomalehtimainonta. Internetiin käytetään vain 22 miljoonaa, vaikka vuodesta 1997 viime vuoteen verrattuna summa kasvoi 144 prosenttia.

- Tammikuussa luku oli jo 244 prosenttia, huomauttaa Mainostoimistojen liiton toimitusjohtaja Sinikka Virkkunen.

Virkkunen kertookin törmänneessä joissakin tapauksissa hiiriallergiaan eli yritys kuvittelee olevansa mukana internetbisneksessä, jos se on saanut aikaiseksi omat kotisivut.

Mediayhtiö Sansibarin toimitusjohtaja Hannu Palmu puolestaan uskoo, ettei mediakakun koko juurikaan muutu lähivuosina.

Palmu arvioi, että tv-mainonta menettää tulevaisuudessa osan palastaan nettimainonnalle, mutta sanoma- ja aikakauslehdet säilyttävät asemansa suhteellisen hyvin.

Palmun mukaan Suomessa on jo olemassa hyvät edellytykset Internet-mainonnan kasvuun, koska perusta on kunnossa: täällä on hyvät tietoliikenneyhteydet ja ihmiset ovat tottuneet käyttämään laitteita.

Heikkouksina Palmu näkee mm. liian teknologiakeskeisen lähestymistavan, kun uusia tuotteita ja sovellutuksia esitellään vain tekniikan näkökulmasta. Myös Internet-palvelujen sisältöjen heikkous vaikeuttaa mainontaa.

Ala vielä kypsymätön

Seppänen käy työkseen kertomassa nettimainonnan mahdollisuuksista yrityksille ja mainostoimistoille.

Tätä nykyä nettimainonnassa käytetään ns. bannereita, jotka ovat standardikokoisia mainospainikkeita esimerkiksi nettisivun yläreunassa. Logo-linkit ovat maksettuja mainoksia, joita klikkaamalla pääsee mainostajan sivuille.

Myös sponsorointi elää nettisivuilla, joilla käyttäjille kerrotaan vaikkapa, että "Tämän palvelun tarjoaa X". Sponsorointi voi kestää vuodenkin kun taas bannerit ja logot viipyvät netissä lyhyemmän ajan kuten pari viikkoa.
- Lisäksi voidaan harjoittaa product placement eli tuotenäkyvyys-mainontaa, Seppänen sanoo.

Tuotenäkyvyyttä käytetään esimerkiksi silloin, jos netissä kokoontuvalle viiniklubille halutaan kertoa tietyistä tuotteista ja niitä asetetaan esille kuvassa näkyvän juustotarjottimen vierelle.

Seppäsen mukaan 46 prosenttia netissä vierailijoista on naisia, joten heille samoin kuin muillekin kohderyhmille tarjotaan räätälöityjä palveluja.

Seppänen painottaa kuitenkin sitä, että eri verkkosivujen käytön on oltava helppoa ja kivaa. Liika teknologiakeskeisyys karkottaa niin mainostajat kuin asiakkaat.

Nettikauppa ei uhkaa tavallista kauppaa

- Täytyy muistaa, että uudet keksinnöt eivät välttämättä syrjäytä vanhaa kuten televisiokaan ei vienyt meiltä radiota. Kirje, postimerkki, kirja, sanomalehti ovat edelleen olemassa, vaikka nekin voidaan nykyään korvata sähköisesti, Seppänen sanoo.

Hän kaipaa kuitenkin Suomeen vakavasti otettavaa verkkokauppaa.
- Tällä alalla menestyvät parhaiten uudet yrittäjät, joilla ei ole perinteitä rasitteenaan. Kahdella hevosella ratsastaminen ei ole pidemmän päälle kannattavaa, hän huomauttaa.

Jo olemassa olevan kaupan rinnalle perustettu sähköinen kauppa ei menesty, koska muun muassa sen vaatimat varastot ja jakelukanavat vaativat kustannuksia, Seppänen uskoo.

Verkkoon voi perustaa kokonaisen ostoskeskuksen muutamalla kymmenellä miljoonalla markalla ja netti on myös logistinen järjestelmä. Näin toimii esimerkiksi tietokoneita valmistava Dell Computer, kun tilaus tulee suoraan asiakkaalta tehtaalle. Valmis kone toimitetaan suoraan tehtaalta asiakkaalle.

...jatkuu Internetissä

- Esimerkiksi printtimediassa (sanoma-, aikakauslehdessä) aloitettu mainoskampanja pitäisi saada luontevasti jatkumaan televisiossa ja edelleen internetissä. Tätä mahdollisuutta ei ole viedä hyödynnetty tarpeeksi, Seppänen sanoo.

Mainostajat ja kohdeyleisö löytävät toisensa Internetissä esimerkiksi eri palvelujen tarjoajien sivuilta.

Eniten eli yli 900 000 kävijää viikossa on Soneran Keskuskadulla. MTV 3, (350 000) Ihmemaan Haku (270 000), Saunalahti, Yle, Kiss FM ja HS Verkkoliite tulevat seuraavina.
- Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, mitä tässä vielä odotetaan, Seppänen kysyy.

STT-IA
19.3.1999