 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Salama, varomaton tulenkäsittely, sota, tuhopoltto:Keskiaikaisten kivikirkkojemme palojen syitä tutkittu
Kolmasosa Suomen yli 80 keskiaikaisesta kivikirkosta on kärsinyt tulipalosta ainakin kerran.Silti kirkkoja on vain harvoin jätetty raunioitumaan tai hylätty, kertoi Helsingin yliopiston dosentti Markus Hiekkanen Suomen kirkkohistoriallisen seuran äskeisessä kokouksessa Helsingissä. Tulipalojen syyt Hiekkanen jakoi neljään ryhmään, jotka ovat salaman aiheuttamat palot, varomaton tulenkäsittely, sota ja tarkoituksellinen tuhopoltto.
Rauhan aikana ei ennen tuhopolttojaSodan aiheuttamia kirkkopaloja tunnetaan 10 tapausta. Vanhin tieto on vuodelta 1318, jolloin novgorodilaisten Turkuun ulottama hyökkäys turmeli pahoin myös tuomiokirkkoa.Viimeksi tuhoutuivat Viipurin kaksi keskiaikaista kirkkoa talvi- ja jatkosodassa. Vaikka keskiaikaiset kivikirkot ovat muuten kärsineet sodissa, Turun ja Viipurin kaltaiset harkitut tuhopoltot ovat jääneet ainoiksi. Aiempina vuosisatoina rauhan aikana tapahtuneet tuhopoltot olivat tuntemattomia. Niitä on kaksi, molemmat 15 viime vuoden ajalta. Paljon huomiota herättäneen Tyrvään kirkon palon (1997) lisäksi on samasta syystä vaurioitunut aiemmin Pedersören kirkko (1985).
Ukkosenjohdatin taltutti salaman1700-luvun lopulta alkaen salaman aiheuttamat palot vähenivät ukkosenjohdattimen ansiosta. Suhteellisesti suurin osa paloista (19) on ollut huolimattomasta tulenkäytöstä aiheutuneita vahinkoja. Useimmat niistä alkoivat kirkon ulkopuolelta, esimerkiksi kaupunki- ja kyläpaloista.Tuomiokirkko kärsi pahoja vahinkoja Turun palossa vuonna 1827; se oli pahin kaupunkipalo pohjoismaisessakin mittakaavassa. Viimeksi tuhoisa kaupunkipalo oli 1852, kun Vaasan kaupunki syttyi palamaan. Suomen keskiaikaisten kaupunkien kirkot ovat saaneet vuosisatojen kuluessa eniten vaurioita. Turun tuomiokirkko on palanut ainakin 13 kertaa ja Viipurin kaupunginkirkko kuudesti tai seitsemästi. Viime kerran jälkeen vuonna 1940 se jäi raunioksi. Useamman kerran ovat palaneet myös toissa syksynä tuhopoltosta kärsinyt Tyrvään kirkko, Porvoon nykyinen tuomiokirkko ja Siuntion kirkko, Hiekkanen muisteli menneitä.
Kustaa Vaasassakin syytä kulttuurituhoihinPaloissa ei tuhoutunut ainoastaan rakennuksia, vaan korvaamattomia kulttuuriaarteita. Yksi ratkaiseva tekijä palojen leviämisen ehkäisyssä oli se, oliko kirkossa tiiliholvit vai ei.- Kustaa Vaasaa voidaan moittia siitä, että hän vei Suomen seurakunnilta taloudelliset mahdollisuudet rakentaa kirkot valmiiksi tiiliholveineen. Holvaamattomissa kirkoissa nimittäin tuhoutuivat koko puinen sisustus ja koristelu, kuten äskettäin Tyrvään kirkossa, Hiekkanen harmitteli. Sen sijaan tililihovatuissa kirkoissa ovat säilyneet eräät Suomen ja Pohjoismaiden arvokkaimmat alttarikaapit ja muut rakenteet. Esimerkeinä tästä ovat Hollolan ja Mynämäen kirkot.
Ei kernaasti hylkäyksiäTuhoista huolimatta keskiaikaisia kivikirkkoja ei juuri milloinkaan ole jätetty rauniotumaan tai hylätty. Ainoa Suomen nykyrajojen sisällä sijaitseva palon jälkeen hylätty kirkko oli Rauman kaupunginkirkko, joka tuhoutui vuonna 1640.Kaksi muuta kirkkoa - Viipurin kaupunginkirkko ja Viipurin dominikaanikonventin kirkko - jäivät jatkosodan jälkeen silloisen Neuvostoliiton puolelle.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE