Tieto lapsityövoiman käytöstä tuotteissa on vähäistä



Kuluttajien kiinnostus lapsityövoiman käytöstä tuotteiden valmistuksessa näyttää olevan vähäistä.


Suomen Kuluttajaliiton teettämän selvityksen mukaan vain noin 20 prosenttia kuluttajista kertoi välttävänsä jotain liikettä siksi, että liikkeen tuotteiden valmistuksessa on käytetty lapsityövoimaa.

Selvitykseen vastanneista vain 35 prosenttia sanoi kysyvänsä tuotteen alkuperää kaupassa käydessään edes joskus. Valtaosa vastaajista ei kysynyt sitä koskaan.

Vastanneet mielsivät, että lapsityövoimaa käytetään erityisesti mattojen, kahvin, teen, hedelmien ja tupakan valmistuksessa.

Lapsityövoiman käyttö yhdistettiin vahvimmin Aasian maihin, kuten Thaimaahan, Intiaan ja Pakistaniin. Myös Etelä-Amerikan ja Afrikan valtioissa uskottiin esiintyvän lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Euroopassa sen ilmenemistä pidettiin epätodennäköisenä.

Liikkeistä lapsityövoiman käytöstä epäiltiin eniten Hennes&Mauritzia, Seppälää, Ikeaa, Tiimaria ja erilaisia etnisiä liikkeitä. Tuotemerkeistä eniten epäiltiin Nikeä ja Adidasta.

Tuotteisiin kaivataan merkintöjä

Vastaajista yli 70 prosenttia olisi valmis maksamaan tuotteista enemmän, jos tietäisi, ettei niiden valmistuksessa ole käytetty lapsia. Sama määrä vastaajista haluaisi tuotteisiin merkinnän, jossa kerrotaan, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa.

- Tuotteisiin laitettavissa merkinnöissä on vaarana se, että niitä käytetään markkinointikeinona. Siksi kuluttajan tulisi olla erityisen valveutunut selvittäessään tuotteen taustoja, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen.

Hänen mukaansa tuotteen alkuperää on vaikea selvittää, minkä vuoksi kuluttaja, kauppa ja maahantuoja eivät ole tarpeeksi perillä tuotteiden alkuperästä.
- Lapsityötä tekevien määrää on mahdoton tietää, mutta arvioiden mukaan heitä on maapallolla 250-400 miljoonaa, jatkaa Turunen.

Vastaajien mukaan lapsityövoiman käyttöä voidaan ehkäistä parhaiten kouluttamalla lapsia. Myös viranomaisvalvonnan ja ostoboikottien uskotaan auttavan asiaan.

Kyselyä varten on lähetetty tuhat kyselylomaketta satunnaisesti valituille henkilöille. Hyväksyttyjä vastauksia saapui kuitenkin vain 351. Selvityksen tekijän Mari Peltosen mukaan alhainen vastausmäärä kertoo siitä, että asiasta ei tiedetä, eikä siitä olla erityisen kiinnostuneita tietämään.

STT-IA
19.3.1999


AJASSA -SIVULLE