Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Työttömyysturvan taso ei selitä työttömyyden kasvua

Työttömyysturvan heikentäminen voi vähentää rakenteellista työttömyyttä, mutta se ei selitä työttömyyden voimakasta kasvua. 1990-luvun rakenteellisen työttömyysasteen nousu johtuu suurelta osin tuottavuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n selvityksessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan laskeminen 60 prosentilla 50:een prosenttiin vähentäisi rakenteellista työttömyyttä kaksi prosenttiyksikköä ja lyhentäisi työttömyyden keskimääräistä kestoa noin kolme kuukautta.

Työttömyyskorvauksen maksuajan lyhentäminen 500 päivästä neljänneksellä alentaisi myös työttömyyttä - noin prosenttiyksikön - ja lyhentäisi työttömyysaikaa 1,5 kuukautta. Sosiaalivakuutusmaksujen kahden prosenttiyksikön alennus pienentäisi työttömyysastetta 0,25 prosenttiyksikköä ja lyhentäisi työttömyyden kestoa vajaalla kuukaudella.

Tutkimuksessa on käytetty laskentamallia Suomen työmarkkinoista 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin.

Tutkimuksen johtaja Pasi Holm sanoo tuotannon epävarmuuden johtuvan satunnaistekijöistä, kuten taannoin idänkaupan loppumisesta. Kyse on siis asiasta, jolle työnantaja ja työntekijä eivät voi mitään.

Epävarmuus yrityksen tulevaisuudesta johtaa siihen, ettei työntekijöitä kannata palkata ainakaan vakituisiin työsuhteisiin. Työntekijä ei puolestaan mielellään ota pätkätyötä vastaan, kun se ei taloudellisesti kannata.

Holm korostaa, että VATT:n tekemä malli on yksi väline, jolla voidaan keskustella työttömyydestä Suomessa, se ei ole kannanotto siitä, mitä pitäisi tehdä.

Nelosen tutkimus: Kokoomus voittaa Helsingissä, SDP häviää

Kokoomus on Nelosen uutisten teettämän kyselyn mukaan saamassa suurvoiton Helsingissä. Hyvin menestyvät myös vihreät. Tappiota kysely ennakoi SDP:lle ja nuorsuomalaisille. Taloustutkimus haastatteli Nelosen uutisten toimeksiannosta 1 155 helsinkiläistä. Heistä 804 ilmaisi puoluekantansa puhelimitse tehdyssä kyselyssä.

Helsinkiläisvastaajista kokoomusta tuki 31,7 prosenttia, SDP:tä 19,2 ja vihreitä 18,8 prosenttia. RKP sai 8,4, vasemmistoliitto 7,4, keskusta 5,5 ja nuorsuomalaiset 2,3 prosentin kannatuksen.

Virhemarginaali on kokoomuksen kohdalla + - 2,5 prosenttiyksikköä ja muiden keskimäärin + - 1,5 prosenttiyksikköä.

Katteeton pessimismi uhkaa talouskasvua

Valtiosihteeri Rauno Saari (sd.) varoittaa suomalaisia katteettomasta pessimismistä, sillä Suomen talouskasvu on vahvalla pohjalla. Saari sanoi Turussa torstaina Säästöpankki-illassa, että edellisen kerran tunnelmat saivat yliotteen tosiasioista viime vuosikymmenen lopulla.

- Silloin talouden perusasiat unohtuivat, mutta usko talouskasvuun säilyi vakaana. Nyt talouden tosiasiat ovat päinvastaiset, mutta julkisessa keskustelussa painottuvat varoittavat sanat ja epäilykset.

Valtion budjetin saaminen ylijäämäiseksi on hänestä avainasemassa. Pitää pystyä lisäksi ylläpitämään kasvua, kilpailukykyä ja pitää puuttua tuloverotukseen, sillä lähimmät kymmenen vuotta ovat etsikkoaikaa.

- Valtion talous ja veroaste pitää saada sellaiseen kuntoon, että ne kestävät suurten ikäluokkien vuoden 2010 tienoilla alkavan siirtymisen vanhuuseläkkeelle ja kantavat vuoteen 2030, Saari painotti.

Anttila ehdottaa Liikaselle jatkoaikaa komissaarina

Keskustan varapuheenjohtaja, euroedustaja Sirkka-Liisa Anttila haluaa Erkki Liikasen (sd.) jatkavan Suomen EU-komissaarina toiselle viisivuotiskaudelle.

Anttilan mielestä Liikanen on osannut vahtia kabinettinsa kautta hyvin Suomen asioita. Anttila sanoi torstain Etelä-Suomen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa, että "aika kova haastaja saa tulla, jos Liikasen päihittää".

Lehtien mukaan Anttila on keskustan johdossa ensimmäinen, joka on asettunut tukemaan Liikasta. Puolueen puheenjohtaja Esko Aho on välttänyt ottamasta kantaa Liikasen jatkokauteen, eikä tämän valintaa ole pidetty porvarileirissä itsestäänselvyytenä.

Presidentti Martti Ahtisaari nimitti EU-suurlähettiläänä toimineen Liikasen Suomen ensimmäiseksi EU-komissaariksi sen jälkeen, kun Ahon porvarihallitus ei ollut päässyt sopuun yhteisestä ehdokkaasta.

Hassi kaipaa pienyritysohjelmaa

Vihreän liiton puheenjohtaja Satu Hassi haluaa, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulee pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamista koskeva ohjelma.

Hassi huomautti keskiviikkona Tampereella, että pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjänä kasvaa jatkossa. Pienyritysten toiminnan tiellä on kuitenkin paljon ongelmia.

Hassin mielestä verorakennetta on muutettava suosimaan työvaltaista yritystoimintaa. Henkilöyrittäjän sosiaaliturvaa on korjattava lähemmäs palkkatyöläisten sosiaaliturvaa.

Hassi tekisi mahdolliseksi alle viisi henkilöä työllistävän yrityksen työnantajasivukulujen ja ennakonpidätysten maksamisen yhdellä pankkisiirrolla. Lisäksi pakettiin tulisi ottaa EU-komissionkin ehdottaman mallin mukainen palvelujen arvonlisäveron alentaminen.

Siimes haluaa avoimen EU:n

EU:n komission ero avaa vasemmistoliiton puheenjohtajan kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimeksen mielestä mahdollisuuden uudistaa Euroopan unionia.

Salailun ja ylimielisyyden aika on ohi. Nyt on otettava tosissaan käyttöön pohjoismainen hallinnon avoimuusperiaate, Siimes vaati keskiviikkona Askolassa.

Samassa puhdistuksessa tulisi hänen mukaansa tarkistaa myös eurobyrokraattien liiallisia palkka- ja työsuhde-etuja lähemmäs niiden kansalaisten arkea, joita heidän pitäisi työssään palvella.

Siimes haluaisi EU:n käyvän tositoimiin työttömyyden nujertamiseksi. Hän pitää hyvänä avauksena komission tuoretta ehdotusta alentaa henkilökohtaisten palveluiden arvonlisäveroa.

Budjettipäällikkö: Ei veronalennuksia ilman säästöjä

Budjettipäällikkö Timo Viherkentän mukaan nykyisen veronalennustahdin jatkaminen edellyttää uusia säästöjä valtion menoissa. Ns. Väli-Suomen lehdissä julkaistussa haastattelussa Viherkenttä arvioi, että valtiontalous on lähivuosina lähes tasapainossa ilman uusia veropäätöksiä.

Kolmen suuren puolueen tavoittelemat 3-4 prosentin tuloveronalennukset ensi vaalikaudella kasvattavat kuitenkin rakenteellisen alijäämän ja EU:n tuomien veropaineiden kanssa noin 20 miljardin markan aukon budjettiin.

Viherkentän mielestä veronalennuksia ei pidä rahoittaa valtionyhtiöiden myyntituloilla, koska silloin budjetti tasapainotettaisiin valtiota köyhdyttämällä.

Hänen mukaansa verotusta on kevennettävä työllisyyden vuoksi, mutta alennukset olisi kustannettava pääosin säästöillä.

Aula: Keskusta ei esitä työkyvyttömyyseläkkeiden heikentämistä

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula kiistää, että keskustan eläke-ehdotukset heikentäisivät työkyvyttömyyseläkkeitä.

Aula syyttää pääministeri Paavo Lipposta keskustalaismallin vääristelystä.
- Lipposen hallitus on itse heikentänyt työkyvyttömyyseläkkeitä sadoilla markoilla muuttamalla tulevan ajan karttumaa ja poistamalla kansaneläkkeen lapsikorotukset, Aula syytti.

Aulan mukaan keskusta haluaa taitetun indeksin sijaan uuden yhtenäisen eläkeindeksin, joka kohtelee kaikkia eläkeläisiä tasapuolisesti ja yhtenäisesti.

Indeksi pitäisi määritellä parlamentaarisessa komiteassa, jotta kaikki eläkeasioihin vaikuttavat asiat tulisivat otetuiksi huomioon.

- Eläkejärjestelmän epäkohdat ja eläkkeen saajien kokemat epäoikeudenmukaisuudet on mahdollista korjata vaarantamatta sen paremmin valtiontaloutta kuin eläkejärjestelmän rahoitustakaan, Aula vakuuttaa.

Kekkonen ei hyväksy Niinistön ehdottamaa turvallisuusviranomaisten uusjakoa

SDP:n varapuheenjohtaja Antero Kekkonen pitää valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) esitystä rajavartiolaitoksen ja poliisin voimavarojen keskinäisestä uusjaosta "kummallisena".

Keskustelun vieminen tälle tasolle, on Kekkosen mielestä ongelmien kiertämistä.
- Turvattomuuden tunteen kasvu kansalaisten keskuudessa edellyttää turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten lisäämistä, mainitsi Kekkonen maanantaina Haminassa.

Hän arvioi, että rajojen ulkopuolelta tuleviin ongelmiin eivät ratkaisuksi riitä enempää organisaatiomuutokset kuin joutava keskustelu suomalaisten asennekasvatuksesta.

Kekkosen mukaan kansalaisten turvattomuuden tunne erityisesti Kaakkois-Suomessa ei ole kasvanut aiheetta. Hän totesi, etteivät kaikki Kaakkois-Suomen läpi kulkevaa huumereittiä pitkin kulkevat huumeet päädy pääkaupunkiseudulle vaan osa niistä jää matkan varrelle.

Kääriäinen: SAK käyttää miljoonia pelotteluun

Keskustan varapuheenjohtaja kansanedustaja Seppo Kääriäinen syyttää SAK:n vaalikampanjaa yksipuolisesta poliittisesta propagandasta. Hän muistuttaa, että SAK:n jäsenissä on muitakin kuin vasemmiston kannattajia.

- SDP:n ja SAK:n yhteinen miljoonakampanja ei ole tuonut ainuttakaan uutta ajatusta työllisyyden parantamiseksi ja työttömyyden voittamiseksi. Kampanjan yksiselitteinen tavoite on pitää vasemmisto hallituksessa, Käärinen totesi Pieksämäellä maanantaina.

Hänen mukaansa keskusta kuuli myös SAK:ta työreformin valmistelussa.
- Siksikin on kummallista, ettei SAK:lla ole muuta viestiä kuin pelottelu itse luomillaan uhkakuvilla.

SAK ihmettelee Kääriäisen hyökkäyksiä

SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma hämmästelee Seppo Kääriäisen (kesk.) puheita, joissa tämä syyttää SAK:ta yksipuolisesta poliittisesta propagandasta, joka on suunnattu keskustan työreformia vastaan.

Heinäluoman mukaan Kääriäinen ei pysty esittämään yhtään konkreettista syytöstä tästä.
- Hän näyttää olevan todellisuudessa huolissaan siitä, että palkansaajajärjestöt yleensä kampanjoivat omien jäsentensä vaaliaktiivisuuden puolesta.

- SAK:n kannanotot ovat erityisen perusteltuja tilanteessa, jossa keskustan puoluejohto on julkisuudessa väittänyt ay-liikkeen hyväksyneen keskustan työreformin.

Koonnut: IA
18.3.1999

POLITIIKKA -SIVULLE