Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Fuusiot, nettikauppa ja kierrätys autokaupan tulevaisuutta

Autojen kierrätys ja polttoaineen kulutusvaatimukset ovat autoalan olennaisia ympäristökysymyksiä lähitulevaisuudessa. Lisäksi autokauppa muuttuu: autonvalmistajat fuusioituvat, yksinmyyntioikeudet kaventuvat, sähköinen kauppa valtaa alaa.

Näin visioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Harri Nykänen alansa kehitystä.
- Vihreä liike muuttuu osaksi yleispolitiikkaa, jolloin vaikuttaminen on kokonaisvaltaisempaa ja tuloksellisempaa, Nykänen sanoi Autokauppiaspäivillä perjantaina.

Autokauppiaiden arvion mukaan alan kannattavuus hieman paranee. Suurena uhkana ala pitää vaihtoautojen korkeita hyvityshintoja.

Muita uhkia ovat uuden auton suuret alennukset sekä liian suuret vaihtoautovarastot. Tänä vuonna autokauppiaat uskovat myyvänsä 129 000 henkilöautoa ja ensi vuonna 134 500. Viime vuonna rekisteröitiin 125 700 uutta autoa.


Työttömyys laski edelleen helmikuussa

Työttömyysaste oli helmikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 10,7 prosenttia. Tämä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien määrä oli 267 000, mikä on 20 000 vähemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Miesten työttömyysaste oli 11,3 ja naisten 10,2 prosenttia.

Nuorten 15-24 -vuotiaiden työttömyysaste oli 20,9 prosenttia. Laskua vuoden takaisesta on 1,3 prosenttiyksikköä.

Työllisiä oli helmikuussa Tilastokeskuksen mukaan 66 000 enemmän kuin vuosi sitten. Palkansaajien määrä nousi 61 000:lla ja jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien määrä 43 000:lla.

Työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa kaikkiaan 367 300 työtöntä työnhakijaa. Määrä väheni työministeriön mukaan viime vuoden helmikuusta yli 28 000:lla. Työttömyys laski kaikkien työvoima- ja elinkeinokeskusten alueella.

Työvoimatoimistoihin ilmoitettiin helmikuun aikana kaikkiaan 22 800 uutta työpaikkaa, mikä on 3 600 enemmän kuin viime vuoden helmikuussa.

Erot Tilastokeskuksen ja työministeriön lukujen välillä johtuvat erilaisista tilastointitavoista.


Teollisuuden luottamus yhä alamaissa

Suomalaiset teollisuusyritykset näkevät lähitulevaisuutensa yhä melko synkkänä. Yritysjohtajien luottamusta mittaava luottamusindikaattori oli helmikuussa lähes yhtä paljon miinuksella kuin tammikuussakin.

Teollisuuden etujärjestön TT:n luottamusindikaattori oli helmikuussa -13 ja tammikuussa -14. TT:n mukaan lievä nousu johtui valmistuotevarastojen laskusta. Indikaattorin mukaan teollisuuden luottamus suhdanteisiin heikkeni koko EU-alueella. Saksassa pistelukema laski -14:stä -17:ään ja Ranskassa -4:stä -6:een.

EU-maista ainoastaan Irlannissa suhdanteiden arvioitiin paranevan. Siellä luottamusindeksi oli +6. Kaikkein synkimmin tilanne nähtiin Iso-Britanniassa, jossa indeksi oli 27 pistettä miinuksella.

Teollisuuden luottamusindikaattori lasketaan teollisuuden ja yritysjohtajien vastauksista kolmeen kysymykseen: tuotanto-odotukset lähikuukausina, tilauskanta sekä valmistuotevarastot.

Rakennusalalla näkymät ovat hyvät, tammikuuta paremmat. Luottamusindikaattori nousi 10:sta 21:een.

Koko taloudessa ilmapiiri on teollisuutta myönteisempi. Talouden ilmapiiriä mittaava indikaattori pysyi ennallaan. Indeksiluku oli 98,3. Talouden ilmapiiri-indeksissä ovat mukana teollisuuden, rakentamisen ja kuluttajien luottamusindikaattorit sekä pörssikurssien kehitys.


Tuontihinnat nousivat helmikuussa

Tuontihinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan tammikuusta helmikuuhun 0,3 prosenttia. Tätä ennen tuontihinnat olivat laskeneet lähes vuoden ajan.

Tuontihintoja nosti öljytuotteiden, värimetallien ja kemikaalien kallistuminen. Hintojen nousuun vaikutti myös se, että dollari vahvistui samaan aikaan kolme ja puoli prosenttia Suomen markkaan verrattuna.

Viime vuoden helmikuusta tuontihinnat laskivat 6,0 prosenttia. Muun muassa mineraalien, perusmetallien, öljytuotteiden ja sähköteknisten tuotteiden hinnat ovat laskeneet selvästi.

Vientihinnat alenivat tammikuusta helmikuuhun 0,4 prosenttia ja viime vuoden helmikuusta 7,5 prosenttia. Lasku johtui sähköteknisten tuotteiden, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden halpenemisesta.

Teollisuuden tuottajahinnat laskivat tammikuusta helmikuuhun 0,2 prosenttia ja viime vuoden helmikuusta 4,1 prosenttia. Lasku johtui raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden halpenemisesta.


Nokia puolitti nimellisarvon ja siirtyi yhteen osakesarjaan

Nokian varsinainen yhtiökokous päätti keskiviikkona puolittaa osakkeensa nimellisarvon nykyisestä 2,50 markasta. Yhtiökokous hyväksyi myös äänestyksen jälkeen hallituksen ehdotuksen siirtyä aiemmasta kahdesta osakesarjasta yhteen osakesarjaan. Yhtiökokous hyväksyi myös Nokian noin 3 500 avainhenkilöille tarkoitetun uuden optio-ohjelman.

Osakkeen nimellisarvon pilkkominen oli tällä vuosikymmenellä jo kolmas kerta. Pilkkomisien taustalla on ollut yhtiön voimakas kasvu ja sen myötä rajusti noussut osakkeen pörssikurssi. Osakkeen pilkkomisella yhtiö pyrkii säilyttämään osakkeen likviditeetin eli vaihdettavuuden markkinoilla.

Edellisen kerran yhtiö puolitti osakkeensa nimellisarvon viidestä markasta 2,50 markkaan vuosi sitten keväällä. Tätä ennen Nokian nimellisarvoa muutettiin vuonna 1995, jolloin osakkeen 20 markan nimellisarvo pilkottiin neljään osaan.

Yhteen osakesarjaan siirtyminen puolestaan merkitsee etenkin suomalaisten yhtiöiden hallussa olevan äänivallan reipasta supistumista ja siirtymistä ulkomaille. Nokian pääosin yksiäänisiin A-osakkeisiin perustuva ulkomainen omistus oli helmikuun lopussa 77,5 prosenttia.

Sarjamuutoksen myötä äänivallasta siirtyy ulkomaiseen omistukseen yli kolme neljäsosaa. Poistuvalla K-sarjan osakkeella oli yhtiökokouksessa kymmenen ääntä. Suurimmat äänivallan menetykset suomalaisyhtiöistä kokivat sarjamuutoksen vuoksi Pohjola-ryhmän yhtiöt sekä UMP-Kymmene.


Neljä suomalaista laboratorioalan yritystä yhteen

Neljä suomalaista laboratorioalalla toimivaa yritystä liittyy yhteen. Labsystems ostaa Konelabin, CLIDS:n ja Bio-Orbitin liiketoiminnat. Yhteenlaskettu kauppahinta on reilut 18 miljoonaa dollaria eli noin 99 miljoonaa markkaa. Summasta vain noin 800 000 dollaria kuluu Bio-Orbitiin.

Kolmesta erillisestä liiketoiminnasta tehdyt kauppasopimukset syntyivät Biofund Management -rahoitusyhtiön avustuksella, Labsystems kertoo tiedotteessaan.

Konelab eli entinen Kone Instruments valmistaa kliinisen kemian laboratoriojärjestelmiä. CLIDS puolestaan keskittyy avoimien laboratorioautomaatiomoduulien sekä näytteiden keruu- ja tunnistusjärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin.

Bio-Orbit valmistaa ja markkinoi luminometrian analysaattoreita ja reagensseja molekyyli- ja mikrobiologian tutkimukseen. CLIDS ja Bio-Orbit ovat pääosin Sitran omistamia. Labsystems voi kaupan ansiosta laajentaa tuotevalikoimaansa kliinisillä ja tutkimuslaboratorioiden analyysilaitteilla ja -tarvikkeilla sekä automaatiojärjestelmillä.

Labsystems itse valmistaa tutkimusinstrumentti- ja diagnostiikkatuotteita. Yhtiö kuuluu yhdysvaltalaiseen Thermo BioAnalysis -konserniin. Labsystems arvioi liikevaihtonsa kasvavan kaupan ansiosta 594 miljoonaa markkaan tänä vuonna.


Keskuskauppakamari huolissaan EU:n työaikamääräyksistä

Keskuskauppakamarissa katsotaan, että EU:n työaikamääräykset uhkaavat yrittämisen vapautta. Jos työaikamääräysten ulottaminen omistajakuljettajiin toteutuu, se olisi KKK:n mukaan vaarallinen ennakkotapaus.

- Kuljetusalan rajoitukset voisivat olla esimerkkinä myös muiden yrittäjien vapauden kahlitsemiselle. Nykyisin lainsäädäntö ei rajoita omistajayrittäjän työaikaa, johtaja Pentti Mäkinen sanoi yrittäjätapaamisessa Heinolassa keskiviikkona.

Mäkisen mukaan olisi käsittämätöntä, että yrittäjä joutuisi valvomaan itseään kirjaamalla omat työaikansa ja samalla huolehtimaan yrityksen kilpailukyvystä.

- Työaikaa koskevat rajoitukset olisivat epäoikeudenmukaisia, koska yrittäjä kantaa yrittäjäriskin, mutta yrittäjä ei saisi vapaasti valita, miten toimintansa parhaiten järjestäisi, Mäkinen sanoi.

Mäkisen mukaan työaikadirektiiviä ei voi perustella liikenneturvallisuuden parantamisella. Jo voimassa oleva ajo- ja lepoaika-asetus määrää kuljettajan enimmäisajoajan ja lepoajan riippumatta siitä, onko kuljettaja samalla myös yrittäjä.


Vaihtotaseen ylijäämä 1,4 mrd

Vaihtotaseen ylijäämä oli tammikuussa 1,4 miljardia markkaa eli 0,3 miljardia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kahdentoista kuukauden vaihtotaseen ylijäämä nousi Suomen Pankin keskiviikkona julkistamien tietojen mukaan 39,2 miljardiin markkaan.

Kauppataseen ylijäämä oli tammikuussa 4,3 miljardia markkaa. Palvelutase oli 0,8 miljardia alijäämäinen. Tuotannontekijätuloja ja tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin tammikuussa 2,1 miljardia markkaa.

Rahoitustaseen alijäämä oli tammikuussa 18,3 miljardia markkaa. Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille 3,6 miljardia ja ulkomailta Suomeen 1,5 miljardia markkaa.

Arvopaperisijoitukset olivat suurin piirtein tasapainossa ja muut sijoitukset osoittivat 19,7 miljardin markan pääoman nettovientiä. Valuuttavaranto supistui tammikuussa 3,5 miljardia markkaa.

Suomesta myytiin tammikuussa osakkeita ulkomaille nettomääräisesti 1,7 miljardilla markalla. Ulkomailta suomalaisia osakkeita ostettiin yhteensä 19,7 miljardilla. Takaisin Suomeen osakkeita myytiin samaan aikaan 18 miljardilla markalla.

Osakekauppoja tehtiin enemmän kuin kertaakaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Joulukuun tilastoidut myynnit olivat suurempia, mutta ne johtuivat yrityskauppojen kirjaamiskäytännöstä.

Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti tammikuun lopussa 497 miljardin markan velkaenemmyyttä. Ulkomainen nettovelka ilman oman pääoman ehtoisia eriä nousi tammikuussa 138 miljardista 141 miljardiin markkaan.


SAK: Apua käännetystä verovelvollisuudesta

SAK esittää arvonlisäverotukseen ns. käännettyä verovelvollisuutta avuksi harmaan talouden torjuntaan.

Arvonlisäverolain muutoksen jälkeen pääurakoitsija maksaisi arvonlisäveron, jolloin veronkierto vaikeutuisi. SAK:n mukaan järjestelmä toimii hyvin mm. Hollannissa.

Mm. laajamittaiseksi paistunut arvonlisäveron kierto kuittikauppapetoksineen vaatii SAK:n mukaan tehokkaista vastatoimia. Niinpä viranomaisille on mm. turvattava riittävät resurssit.


Leonia Pankki hakee kasvua kotimarkkinoilta

Leonia Pankki Oyj ei tähyä ulkomaille, vaan aikoo kasvattaa markkina-asemaansa peruspankkitoiminnan avulla Suomessa. Toimitusjohtaja Pentti Hakkaraisen mukaan pankki ei ole ainakaan tällä hetkellä levittäytymässä edes Baltian maihin.

- Tavoitteenamme on saada lisää asiakkaita kotitalouksista ja suomalaisista yrityksistä. Baltian markkinoilla on sekä juridisia että taloudellisia riskejä, eivätkä markkinat ole siellä helpot hallita. Olemme kyllä tutkineet laajentumisvaihtoehtoa Baltiaan, sanoi Hakkarainen tiistaina Kuopiossa.

Leonia suunnittelee konttoriverkostonsa laajentamista. Hakkarainen arvioi, että jo tänä vuonna pankki lisää konttoriensa määrää kymmenellä.
- Lähivuosina lisäystarve on palvelupisteet mukaan lukien kolmisenkymmentä, Hakkarainen laski.

Leonialla on Suomessa tällä haavaa 63 konttoria. Niissä työskentelee yli tuhat ihmistä. Koko Leonia-konsernin palveluksessa on 4 700


Teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa 7,6 prosenttia

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 7,6 prosenttia viime vuoden tammikuusta. Kasvusta vastasi lähinnä sähkötekninen teollisuus, jonka tuotanto lisääntyi lähes 55 prosenttia. Varsinkin tietoliikennevälineiden valmistuksessa tuotannon kasvu oli erittäin voimakasta.

Ilman sähköteknistä teollisuutta tuotanto olisi Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt prosentin vuotta aiemmasta.

Sähköteknisen teollisuuden lisäksi metalliteollisuuden toimialoista myös koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus lisääntyi hieman. Perusmetallien ja metallituotteiden tuotanto sen sijaan väheni 5,1 prosenttia.

Metsäteollisuuden tuotanto väheni tammikuussa enää 0,7 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Vielä joulukuussa metsäteollisuuden tuotanto supistui 12 prosenttia vuotta aiemmasta.

Energia- ja vesihuollon tuotanto kasvoi 3,4 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto puolestaan supistui 5,1 prosenttia. Tekstiilin ja vaatteiden valmistus väheni 9,6 prosenttia ja elintarvikkeiden valmistus 3,5 prosenttia viime vuoden tammikuusta.


Inflaatio helmikuussa 0,8 prosenttia

Kuluttajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 0,8 prosenttia viime vuoden helmikuusta tämän vuoden helmikuuhun. Inflaatio nopeutui, sillä tammikuussa se oli 0,5 prosenttia. Tammikuusta helmikuuhun hinnat nousivat 0,2 prosenttia.

Inflaatiota pitivät yllä lähinnä asuntojen ja vuokrien kallistuminen. Vuokrat kohosivat viime vuoden helmikuusta tämän vuoden helmikuuhun 3,5 prosenttia. Lisäksi nousivat vaatteiden sekä ravintola- ja majoituspalveluiden hinnat. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen lasku sen sijaan hillitsee edelleen inflaatiota.

Hintojen 0,2 prosentin nousu tammikuusta helmikuuhun johtui erityisesti vuokrien ja vaatteiden kallistumisesta. Myös valmismatkat, bensiini ja vihannekset kallistuivat. EU-maissa kuluttajahinnat kallistuivat keskimäärin 0,9 ja EMU-maissa 0,8 prosenttia.

Koonnut: IA
18.3.1999


TALOUS -SIVULLE