 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusia täsmälääkkeitä kehitettyYli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä
Migreeniä sairastaa Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Migreeni on päänsärky, jonka voivat laukaista ympäristöstä tulevat sekä fyysiset että psyykkiset ärsykkeet. Migreeniä sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia. Sukupuolten välinen ero voi johtua estrogeenihormonin kohtaukselle altistavasta vaikutuksesta.Keskimäärin joka kymmenes meistä on perinnöllisesti altis saamaan migreenikohtauksen, kun sopivat laukaisevat tekijät löytyvät. Mahdollisuudet hoitaa migreeniä täsmälääkkeillä ovat ratkaisevasti parantuneet tällä vuosikymmenellä. Migreenitietouden lisäämiseksi ja potilaiden elämän helpottamiseksi Suomen Migreeniyhdistys, Migreeniseura ja Apteekkariliitto järjestävät valtakunnallisen kampanjan teemalla "Migreeni täsmähallintaan". Kampanja ajoitetaan maalis-huhtikuun vaihteeseen eli viikolle 12, ja se kohdennetaan erityisesti työpaikoille sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Noin 5 000 työnantajalle lähetetään migreenitietoa. Tietoa migreenistä jaetaan myös apteekeissa ja lääkäriasemilla. Tavoitteena on tehdä migreeni tunnetuksi sairautena, joka on tunnistettavissa ja hallittavissa. Kun migreeni tunnistetaan, pystytään sitä hoitamaan oikein.
Migreeniä vähätelläänSuomen migreeniyhdistyksen hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan migreeniin suhtaudutaan vähättelevästi työpaikoilla. Sitä ei eroteta tavallisesta pääsärystä."Esimies ei usko, että migreeni tekee työkyvyttömäksi. Luulivat, että olen krapulassa. Minut leimattiin työtä vieroksuvaksi ja sain potkut. Työterveys lähetti mielenterveystoimistoon". Nämä ovat tyypillisiä migreeniä sairastavien kommentteja. Migreeniä sairastavien arkipäivään kuului myös kertomus: "Viime vuonna minut vietiin kaksi kertaa ambulanssilla kesken työpäivän sairaalaan. Migreeni lamaannutti kädet, jalat ja puhekyvyn. Jälkeenpäin hävetti, että olin mennyt töihin kovassa migreenissä.
Miten migreeni alkaa- Ennakko-oireena migreenipotilailla on usein palelua, haukottelua, makean himo, jne. Esioireena taas ovat esimerkiksi näköhäiriöt, siksak-juovat tai sokea alue näkökentässä, kertoi dosentti Markus Färkkilä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.Näköoireiden aikana aivokuoren solujen toiminta vaimenee ja sen jälkeen aivoverenkierto vähenee. Särkyvaiheessa verisuonet laajenevat ja venyttyvät, kun kivun välittäjäaineet vapautuvat ja päätä särkee. Aivoissa on migreenikohtauksen aikana epilepsian kaltainen kohtaustila. - Migreeniä voisi verrata epilepsiaan, jossa kohtausten välisenä aikana potilas on oireeton. Kun aivoissa on epileptisen kohtauksen aikana sähköinen toimintahäiriö, aivot eivät toimi. Tällainen toimintahäiriö on myös migreenipotilaalla kohtauksen aikana, selvitti dosentti Färkkilä.
Uusia täsmälääkkeitäMigreenin hoitoon on kehitetty uusia täsmälääkkeitä, triptaaneja. Kaikki triptaanit ovat yhden välittäjäaineen, serotoniinin reseptoprivaikuttajia. Jos päänsärky on diagnosoitu väärin eikä johdukaan migreenistä, eivät täsmälääkkeet tehoa.Migreenin hoitoon suositellaan kokeiltavaksi ensin tavallista aspiriinia tai parasetamolia. Jos ne eivät vaikuta migreeniin, on triptaani seuraava vaihtoehto. Triptaanit vaikuttavat täsmällisesti vain serotoniini-reseptorin kautta migreenikohtaukseen. Dosentti Färkkilän mukaan niillä on vain vähän sivuvaikutuksia, niihin ei yleensä kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Täsmälääkkeitä ei migreenin hoidossa voida asettaa paremmuusjärjestykseen. Mikäli yksi triptaani ei sovi, on syytä kokeilla toista.
Työn pakkotahtisuus lisää migreeniäTyöterveyslaitoksen aivotyön tutkimuslaboratoriossa on tutkittu myös migreenikohtausten ennaltaehkäisemistä. Laboratorion ylilääkäri Kiti Müller pitää migreenin tunnistamista ja hoitoa työelämänkin näkökulmasta erittäin tärkeänä.- Aivotyö sinänsä ei aiheuta migreeniä, vaan työympäristön muuttuminen yhä enemmän päänuppia kuormittavaksi. Tämä voi johtaa migreenin puhkeamiseen henkilöllä, jolla on sille biologinen alttius. - Työn pakkotahtisuus, kiire, stressi ja pitkät työpäivät ovat omiaan laukaisemaan migreenikohtauksen, mainitsi Müller. - Oikeastaan voisi sanoa, että jatkuvassa muutosprosessissa olevassa organisaatiossa juuri migreenipotilaat voivat toimia mittarina siinä, että henkilöstö alkaa olla liian lujilla. Migreenikohtausten ennaltaehkäisyksi on Müllerin mukaan tehtävissä todella paljon. Työolosuhteisiin voi vaikuttaa oikealla ergonomialla, valaistus-, ääni- ja värimaailmoilla. Työergonomian suunnittelun taas pitäisi tapahtua yhteistyössä terveyshuollon, työfysioterapian ja työnäköön perehtyneen optikon kanssa.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE