Portugali uhkaa estää Agenda-sovun



EU:n komission eroaminen ei välttämättä vaaranna EU:n Agenda 2000 -ratkaisun syntymistä Berliinin huippukokouksessa ensi viikolla. Maatalouspaketin lisäksi monet muut rakenne- ja rahoitusuudistuksen osat on ehditty saattaa loppumetreille, ja päätöksenteko on nyt lähinnä jäsenmaiden päämiesten käsissä. Portugali on kuitenkin laittamassa kapuloita rattaisiin.


Brysselissä perjantaina vieraillut EU:n puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Gerhard Schröder sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että Agendasta päästään Berliinissä sopimukseen.
- Euroopan kansalaiset odottavat meidän lähettävän Berliinistä viestin, että EU on kykeneväinen toimimaan.

Myös EU:n Suomen edustustossa arvellaan puheenjohtajamaa Saksan keskittyvän Agendan hyväksymiseen niin, etteivät kiistat komission henkilövalinnoista hidasta prosessia.

- Agendaa on valmisteltu vuodesta 1997 lähtien, kun komission puheenjohtajakysymys on ollut esillä vain kolmisen päivää, edustuston virkamies muistutti perjantaina.

Jos Agenda lykkäytyy, lopulliset ratkaisut EU:n laajenemiseen tähtäävästä, unionin tähän asti suurimmasta rakenteellisesta uudistuksesta siirtyvät Suomen puheenjohtajakaudelle.

Neuvottelut rakennerahastojen kustannuksista ovat edenneet siten, että jokin viikko sitten kiistan alaisena ollut 180-240 miljardin euron haarukka on supistunut puheenjohtajamaan esittämään 190-216 miljardin rajoihin.

Berliinissä kiistellään erityisesti siitä, kuinka paljon rahaa jäsenmaat joutuvat seuraavan seitsemän vuoden aikana maksamaan EU:n kassaan.

Vastakkain ovat mm. nettomaksajien kuten Saksan, Ruotsin ja Hollannin vetämä ryhmä sekä tukiaan puolustavien maiden kirjava joukko. Leikkauksia pelkäävät myös köyhimmät, koheesiotukea saavat maat kuten Espanja, Portugali, Kreikka ja Irlanti.

Berliinissä nakerretaan myös Suomen kakkua

Suomen kannalta on pelättävissä, että rahoituskiistan vuoksi avataan osia myös maatalouspaketista. Sen katsotaan olevan edelleen seitsemän miljardia euroa kalliimpi kuin on suunniteltu.

Nettomaksajamaat haluaisivat karsia menoja ns. degressiivisyysmallien avulla, joilla leikattaisiin maataloustukia. Vaikka Ranska on suuri maataloustukien saaja, sekin on ajanut mallia, joilla tukia asteittain vähennettäisiin. Suomi on vastustanut hankkeita.

Suomea ovat huolestuttaneet myös pyrkimykset vakauttaa EU:n taloutta jäädyttämällä rakennerahastojen tukitaso nykyiselleen. Mikäli jäädytys koskee ns. inhimillisiä resursseja koskevia varoja, se vaikeuttaa työttömyyden hoitoa. Määrärahoja on ollut tarkoitus lisätä, ja leikkaus olisi Suomen mielestä EU:n työllisyyslinjausten vastainen.

Kolmas Suomen kannalta hankala keino hillitä EU:n menoja on arvonlisäpohjaisten maksujen karsiminen siten, että jäsenmaiden maksuosuudet pohjautuisivat enemmän vain bruttokansantuotteeseen. Jos alv-pohjaisista maksuista luovuttaisiin kokonaan, se voisi merkitä 150-250 miljoonan markan menetystä Suomelle.

Tätä sinänsä oikeudenmukaisena pidettyä ja yksinkertaisempaa mallia ajavat erityisesti nettomaksajamaat.

Maksuosuuksia muutellaan

Berliinissä väännetään kättä myös siitä, kuinka suuri osa jäsenmaiden saamista tullituloista maksetaan EU:lle. Muutoksesta saattavat hyötyä nettomaksajamaat, joilla on suuria satamia ja paljon tullituloja.

Toinen varojen keräyskeino on Britannian saamien jäsenmaksupalautusten leikkaus, jonka avulla myös joidenkin maiden maksutaakkaa voitaisiin jakaa eri tavoin. Esimerkiksi Italia, Ranska ja ehkä Suomikin voisivat joutua tukemaan heikosti menestynyttä Portugalia.

Portugali uhkaa estää Agenda-sovun

Portugali sanoi perjantaina olevansa valmis estämään sopimuksen syntymisen EU:n rakenne- ja rahoitusuudistuksesta, elleivät rikkaat EU-maat ole valmiita myönnytyksiin.

- Jos kokonaispaketti on Portugalin kannalta alle odotuksiamme, emme voi hyväksyä sitä, sanoi Portugalin neuvotteluryhmän avainjäseniin kuuluva kansliapäällikkö Francisco Seixas da Costa uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Seixas da Costan mukaan EU:n puheenjohtajamaan Saksan tekemä esitys ei vastaa Portugalin tarpeita. Hän sanoi, että maan sosialistinen hallitus ei Portugalissa tänä vuonna käytävien parlamenttivaalien alla voi hyväksyä mitään esitystä, joka leikkaisi liikaa Portugalin EU:lta saamia tukia.

Seixas da Costa totesi myös, että Portugali on valmis olemaan joustava, mutta että EU:n rahoitusuudistuksia ei voida toteuttaa EU:n köyhimpien maiden kustannuksella. Hänen mukaansa sopimuksen syntymisen todennäköisyys on vähäinen, elleivät Brysselissä kokoontuvat EU:n ulkoministerit kykene nikkaroimaan yksityiskohtia kuntoon tänä viikonloppuna.

Agenda-ratkaisun syntyminen edellyttää kaikkien 15 EU:n jäsenvaltion yksimielistä hyväksyntää.

STT-IA
20.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE