Matkapuhelinverkkojen standardit jätettiin vielä avoimiksi



Liikenneministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan uusien matkapuhelinverkkojen toimilupien jako kävi lopulta helposti, koska neljä vahvinta hakijaa erottuivat selvästi joukosta. Myös käytettävän teknisen standardin osalta syntyi ratkaisu, johon ei Sasin mielestä kenelläkään pitäisi olla nokan koputtamista.


Ennakkoon pelättiin Suomen lupapäätöksen voivan joutua Yhdysvaltain ja EU:n välisen kiistan kapulaksi, jos luvan saajien joukossa ei ole yhtään kilpailevan amerikkalaisen tekniikan käyttäjää.

Yhdysvallat on syyttänyt EU:ta kilpailun rajoittamisesta, kun se hyväksyi UMTS-järjestelmän uuden sukupolven matkapuhelinverkkojen standardiksi Euroopassa.

Liikenneministeriön ratkaisu ongelmaan on se, että päätöksessä ei oteta lopullisesti kantaa käytettävään tekniikkaan, vaan se jää kunkin teleyrityksen itse ratkaistavaksi.

Käytännössä standardin on oltava selvillä siinä vaiheessa, kun ne hakevat Telehallintokeskuksen erikseen myöntämää lupaa radiotaajuuksien käyttöön.

Hakuvaiheessa kaikki nyt luvan saaneet hakijat ilmoittavat aikovansa käyttää UMTS-tekniikkaa. Kilpailevan CDMA-tekniikan käyttäjäksi ilmoittautui ainoastaan Clari Net, jonka lupahakemus hylättiin.

Alustavasti kisaan ilmoittautui myös vastikään amerikkalaisen Airtouchin kanssa fuusioitunut brittiläinen Vodafone, mutta se veti hakemuksensa pois ennen viimeistä vaihetta.

Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n odotetaan päättävän oman kantansa standardeihin myöhemmin tässä kuussa. ITU:n ennakoidaan kallistuvan yhden ainoan standardin sijaan kohtuullisen yhteensopivan standardiperheen kannalle.

Kilpailu pitää hinnat alhaalla

Suomi jakoi kolmannen sukupolven toimiluvat ensimmäisenä maailmassa. Nopeaa tahtia Sasi perustelee sillä, että tarvittavat tekniset valmiudet olivat olemassa sekä toimijoiden että lainsäädännön osalta.

Hakuprosessiin varattu aika oli hänen mielestään riittävän pitkä yhteistyökumppaneiden etsintään, kuten Kolmegeen ja Tele2:n liittoutuminen osoittaa.

- Suomen varhainen aloitus nopeuttanee liikkeelle lähtöä myös muissa maissa. Toki Suomi haluaa myös mainetta ja kunniaa siitä, että olemme tekniikan kärjessä, Sasi sanoi.

Sasi pitää tärkeänä sitä, että nyt päätetty ratkaisu turvaa palvelujen kattavuuden koko maassa, ei vain suurimmissa kaupungeissa. Neljän vahvan toimijan keskinäisen kilpailun odotetaan pitävän myös kuluttajien palveluista maksamat hinnat kohtuullisina.

Ministeriössä ei pidetä todennäköisenä, että Suomeen nousisi neljä täysin erillistä UMTS-verkkoa. Mitä luultavimmin yhtiöt tekevät jonkinasteista yhteistyötä mastojen ja antennien pystytyksessä ja yhteiskäytössä.

Yhden valtakunnallisen UMTS-verkon rakentamisen on arvioitu maksavan noin 2-4 miljardia markkaa, mutta yhteistyöllä kuluja saadaan alemmas.

Yhtiöt joutuvat sopimaan keskenään myös verkkovierailuista eli ensi vaiheessa siitä, millä ehdoilla omaa UMTS-verkkoaan rakentavat kilpailijat saavat käyttää Soneran ja Radiolinjan nykyisiä GSM-verkkoja.

STT-IA
19.3.1999


TALOUS -SIVULLE