Ruotsin puolustus puolitetaan

Wiktorin itse luonnehti supistuksia brutaaleiksi. Eversti Claes-Göran Fant paljasti televisiossa, että puolustusvoimien johto aikoo 19. toukokuuta ehdottaa hallitukselle kuuden maavoimien prikaatin säilyttämistä. Näistä neljällä olisi raskas aseistus panssarivaunuineen ja kahdella kevyt.

Nykyisin Ruotsin puolustusvoimiin kuuluu kolmetoista maavoimien prikaatia.

Ruotsin tulevaan puolustukseen kuuluu suunnitelman mukaan vain kahdeksan JAS-laivuetta, mutta tilatut 200 JAS-konetta aiotaan joka tapauksessa edelleen ostaa. Tällä hetkellä laivueita on kaksitoista.

Helikopteripataljoonien määrä säilytetään neljänä. Pintasota-alusten määrä puolitetaan kahdestakymmenestäneljästä kahteentoista. Näistä kahdeksan on Visby-luokan rannikkokorvetteja.

Sukellusveneiden määrä supistetaan viiteen nykyisestä yhdeksästä. Toisaalta maalla ja merellä toimivien amfibioprikaatien määrä nostetaan neljään.

15 000 varusmiestä

Varusmiehiä tulee olemaan noin 15 000; tarve saa määrätä vahvuuden, komentaja Wiktorin sanoi. Lisäksi Ruotsin puolustus saa noin 30 000 miestä valtakunnallisina suojajoukkoina.

Kantahenkilökuntaa supistetaan rajusti. Ammattiupseerien vahvuus laskee 9 000:een nykyisestä 14 000:sta ja siviilihenkilökunnan määrä 5 000:een nykyisestä 9 200:sta.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja on jo aiemmin kaavaillut tämän luokan supistuksia, mutta niiden määrä ilmoitettiin nyt ensi kerran selvästi.

Sekä Wiktorin että Fant korostivat, että luvut ovat alustavia. Puolustusvoimien johto pitää kuitenkin tärkeänä, että henkilökunta saa käsityksen siitä, mikä on odotettavissa.

Wiktorin ei halunnut paljastaa, mitkä yksittäiset osastot lakkautetaan. Hän kertoi kuitenkin, etteivät tulevaisuuden joukko-osastot ole siroteltuina ympäri maata kuten nykyisin, vaan ne keskitetään harvemmille paikkakunnille.

Puolustusministeriön tiedottajan Judith Jäderbergin mukaan rykmenttien määrä supistetaan ensi vuonna nykyisestä 50:stä noin 30 rykmenttiin.

Ruotsi varjeli aiemmin puolueettomuuttaan vahvalla puolustuksella sekä voimakkaalla puolustusteollisuudella, joka tuotti laajan kirjon nykyaikaisia aseita. Viime vuosina puolustusmäärärajoja on kuitenkin tasaisesti vähennetty.

Ruotsin hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue ja keskustapuolue sopivat viime kuussa pitkän aikavälin supistuksista, jotka esitellään alustavasti valtiopäiville toukokuussa.

Puolustusmenoja leikataan 12 miljardilla kruunulla (yli 8 miljardilla markalla) vuosina 2002-2004. Valtiopäivät äänestää myöhemmin tänä vuonna supistusten kohteista.

STT-IA
19.3.1999