Supervallan elkeet hiertävät Yhdysvaltain ja Euroopan suhteita


Yhdysvaltain itsetietoinen rooli maailman ainoana supervaltana huolestuttaa maan eurooppalaisia liittolaisia. Olivatpa kiistan aiheena sitten banaanit tai ihmisoikeudet, Yhdysvallat ottaa oikeuden omiin käsiinsä eikä aina piittaa kansainvälisestä oikeudesta, sanovat arvostelijat Atlantin tällä puolen.

Saksa syytti Yhdysvaltoja barbaarisesta teosta, kun Arizonan osavaltio teloitti saksalaisen Walter LaGrandin kaasukammiossa parisen viikkoa sitten.

- Kansainvälistä oikeutta on kunnioitettava ja myös suurten demokratioiden on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä, sanoi Saksan oikeusministeri Herta Däubler-Gmelin, eikä osoitteesta ollut epäselvyyttä: amerikkalaisviranomaiset eivät olleet välittäneet vähääkään Haagin kansainvälisen tuomioistuimen vetoomuksista LaGrandin hengen säästämiseksi.

Joukko muita saksalaisia poliitikkoja huomautti, että Yhdysvallat vaatii jatkuvasti muilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta ei noudata niitä omalla maaperällään.

LaGrandin teloituksen aikoihin amerikkalainen sotilastuomioistuin vapautti amerikkalaislentäjän, joka oli aiheuttanut hiihtohissin maahansyöksyn ja 20 ihmisen kuoleman Cavalesessa Italiassa.

Päätös järkytti syvästi italialaisia, ja pääministeri Massimo D'Alema joutui ottamaan asian esille keskusteluissa presidentti Bill Clintonin kanssa. Moni tulkitsi asian niin, että Yhdysvallat ja sen kansalaiset ovat lain yläpuolella.

Ranska on jo pitkään johtanut eurooppalaista arvostelurintamaa. Pääministeri Lionel Jospin on varoittanut Yhdysvaltain ylivaltapyrkimyksistä, ja ulkoministeri Hubert Vedrine on käyttänyt sanaa "hypervalta" kuvaillessaan Yhdysvaltain ylimielistä valtapolitiikkaa.

Yhdysvaltoihin paljon suopeammin suhtautuva Britannian pääministeri Tony Blair on vaatinut Euroopan maita kohentamaan sotilaallista iskuvoimaansa, jotta Yhdysvaltoja ei tarvittaisi apuun heti kun "meidän takapihallamme on käynnissä vähäinenkin rähinä".

Kiistaa banaaneista ja hormonilihasta

Harvardin yliopiston professori Samuel P. Huntington moittii Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kovin sanoin Foreign Affairs -lehden tuoreessa numerossa.

Hänen mielestään Yhdysvallat luulee olevansa edelleen yhtä hallitsevassa asemassa kuin kylmän sodan päättyessä - ja myös toimii sen mukaan.

Hän mainitsee Kuuban, Iranin, Irakin ja henkilömiinojen käytön asioina, joissa Yhdysvalloilla ei ole juurikaan tukijoita.

Yhdysvallat myös katsoo, että se voi olla jatkuvasti miljardeja markkoja velkaa YK:lle. Tämä asettaa itseään rauhan, turvallisuuden ja kehityksen takaajana pitävän maan aika lailla outoon valoon, huomauttaa Huntington.

Yhdysvallat on yksin myös jo kuuluisaksi tulleessa banaanikiistassa, joka on johtanut pakotteisiin kolmeatoista EU-maata vastaan. Vuosina 1993-96 Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi joutui tavalla tai toisella yhteensä 35 maata.

Banaanitaistosta on tullut eräänlainen amerikkalaisen ylimielisyyden vertauskuva, vaikkei kiista ole EU:llekaan kovin kunniakas.

EU:ta kismittää, että Yhdysvallat on julistanut pakotteet voimaan jo ennen kuin Maailman kauppajärjestö WTO on ottanut kantaa siihen, ovatko tuontimääräykset ylipäätään ristiriidassa kansainvälisten kauppasäädösten kanssa.

Kiistaa on luvassa paljon muustakin kuin banaaneista. EU:n hormonilihakiellon aiheuttama kiista saattaa huipentua jo ennen kesää, ja hieman kauempana tulevaisuudessa häämöttää muheva riita geenimuunnelluista elintarvikkeista.

STT-IA
19.3.1999

ULKOMAAT -SIVULLE