Puoluejohtajat torjuivat puheet uusista leikkauksista TV1:n vaalikeskustelussa

Toimittajat yrittivät turhaan saada puoluejohtajat paljastamaan, mistä he olisivat valmiit säästämään, jos veroja ei voida alentaa ilman, että samalla leikattaisiin valtion menoja.

Kokoomuksen Sauli Niinistö ja SDP:n Paavo Lipponen olivat samoilla linjoilla, että veronalennuksia voidaan joutua harkitsemaan uudelleen, jos talouskasvu jää selvästi alle ennakoidun kolmen prosentin.

Niinistön mielestä uudet veronalennukset voivat olla ongelmallisia, jos talouskasvu jää 1-2 prosenttiin. Lipponen lisäsi, että tällainen tilanne voisi vaikuttaa siihen, mihin veronalennukset kohdistetaan.

Keskustan Esko Ahon mielestä ydinkysymys on, miten työllisyyttä voidaan parantaa, sillä vain sitä kautta luodaan mahdollisuuksia verojen alentamiseen.

Nuorsuomalaisten Risto Penttilä puhui samaan henkeen, että nyt on viimeinen aika tehdä työllistäminen kannattavaksi.

Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes piti kiinni siitä, että pientuloisten verotusta kevennetään. Vihreiden Satu Hassi korosti ympäristöverotusta yhtenä tienä pienituloisten verotuksen keventämiseen.

TV 1 oli teettänyt vaaliväittelyä varten Taloustutkimuksella kyselyn kansalaisten mielipiteistä. Kyselyn perusteella kansalaisten mielestä terveydenhoidon ja sosiaaliturvan ylläpitäminen on paljon tärkeämpää kuin esimerkiksi verojen alentaminen.

Kansalaisilta oli kysytty myös, mistä heidän mielestään voitaisiin leikata, jos sellaisiin joudutaan menemään. Eniten leikkaamiseen varaa nähtiin sosiaaliavustuksissa. Selvästi vähemmän leikkauksia haluttiin lapsilisiin, työttömyysturvaan tai eläkkeisiin.

Lipponen oli silminnähden kyllästynyt leikkauksista käytyyn keskusteluun ja halusi lopettaa sen. Hän vakuutti jälleen, että leikkauksiin ei ole tarvetta.

Hallitusvaihtoehdot jäivät avoimeksi

Puoluejohtajat makustelivat myös tutkimustulosta, jonka mukaan kolmen suuren hallitus on kansalaisten mielissä lähes yhtä suosittu vaihtoehto kuin nykyinen hallituspohja.

Ahon mielestä tämä kertoo muutoshalusta ja siitä, että ihmiset näkevät edessä isoja haasteita. Lipponen heitti Aholle, että keskusta on pitänyt nykyistäkin hallituspohjaa liian leveänä. Keskustelu ei kuitenkaan edennyt siihen, mikä hallituspohja olisi kenellekin mieluisin. Puoluejohtajat ovat tunnetusti olleet haluttomia puhumaan asiasta ennen vaaleja.

Keskustelua yritettiin avata RKP:n Jan-Erik Enestamin kautta. Hän torjui tottuneesti kysymyksen, olisiko keskusta vai SDP mieluisampi kumppani. Hallituksen ohjelma on ratkaisevampi kuin pohja, kuului tavanmukainen vastaus.

Lipposelta ja Niinistöltä ei tullut vastausta kysymykseen, kuinka paljon tuleva EU-puheenjohtajuus vaikuttaa tulevaan hallitusratkaisuun.

SKP:n Yrjö Hakanen ei uskonut, että mikään muuttuisi, jos keskusta pääsee hallitukseen. Hakasen mielestä keskustan ja hallituspuolueiden välillä ei ole oleellisia eroja.

"Ei poikkeuksellista"

Pääministeri Lipponen oli haluton kommentoimaan EU:n komissaarien huomiota herättävän runsaita "kultaisia kädenpuristuksia".
- En ole tutustunut komissaarien työehtoihin, Lipponen torjui ensin.

Hän jatkoi kuitenkin toteamalla, että asiaa voidaan paheksua, mutta järjestely ei ole mitenkään poikkeuksellista tuolla tasolla.

STT-MH
19.3.1999