Velkajärjestelylain tiukennus karsii hakijoita



Velkajärjestelylain toissa vuonna toteutettu tiukennus karsii 10-15 prosenttia velkaneuvonnan asiakkaista väliaikaisesti velkajärjestelyn ulkopuolelle.


Taloustilanteensa vakiintumista joutuvat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan odottamaan etenkin naiset, nuoret, yksinhuoltajat ja lapsiperheet.

Myös opiskelijat, osa- ja määräaikaistöissä olevat sekä alle kaksi vuotta työttömänä olleet karsitaan keskimääräistä useammin velkajärjestelystä parempia aikoja odottamaan, sanoo tutkija Mirjami Sunila Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Sovintoratkaisut lisääntyneet

Velkajärjestelylain muutos sekä taloudellisen tilanteen kohentuminen ovat vähentäneet velkajärjestelyjen määrää kaikkiaan noin seitsemällä tuhannella. Lainmuutoksen arvioidaan olevan syynä noin 1 300-1 900 hakemuksen vähenemiseen.

Lainmuutoksen jälkeen velkaneuvonnassa on toisaalta jäänyt enemmän aikaa sovintoratkaisuille, jotka ovatkin lisääntyneet.

Velkaneuvojat seulovat pois tuomioistuinkäsittelystä noin kolmanneksen asiakkaistaan joko väliaikaisen tilanteen tai yleisten hylkäysperusteiden, kuten kevytmielisen velkaantumisen vuoksi.

Tästä huolimatta he valmistelevat joko velkajärjestelyhakemuksen tai sovintoratkaisun yli 80 prosentille asiakkaistaan.

Velkaneuvojat arvioivat, että noin puolelle asiakkaista haetaan velkajärjestely tuomioistuimessa, kolmannekselle laaditaan sovintoratkaisu ja vajaan viidenneksen tilanne jää avoimeksi.

Karsiutuneiden tilanne näyttää huolestuttavalta

Velkaneuvojien arvion mukaan osalle velallisista lainmuutoksen vaikutukset näkyvät syrjäytymisenä sekä esimerkiksi parisuhde- ja mielenterveysongelmina.

Useat näistä seurauksista näkyvät myös Stakesin tutkimuksessa, jossa haastateltiin 14:ää ylivelkaantunutta sekä yhdeksän velkaneuvontatoimiston velkaneuvojat.

Stakesin tutkimuksessa velkajärjestelystä väliaikaisesti karsiutuneiden sekä etenkin kokonaan hylättyjen elämäntilanne näyttää huolestuttavalta.

Jatkuva kamppailu talousongelmien kanssa heijastui osalla terveyteen ja osa haastatelluista oli ajautunut jo harmaan talouden piiriin. Monilta motivaatio työntekoon oli kadonnut kokonaan, sanoo erikoistutkija Juhani Iivari Stakesista.

Perheellisillä lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut tärkeä selviytymiskeino. Toisaalta myös huoli masentuneisuuden tai ärtyisyyden vaikutuksista lapsiin aiheutti huolta.

Uusi mahdollisuus määräajan kuluttua

Tilanteen parantamiseksi Stakesin tutkijat Sami Mälkiä ja Juhani Iivari sekä haastatellut velkaneuvojat esittävät myös kokonaan velkajärjestelystä hylätyille ylivelkaantuneille mahdollisuutta uuteen velkajärjestelyhakemukseen määräajan kuluttua.

Myös velkojen vanhentumissäännöksiä voitaisiin kehittää ja ulosottoa kohtuullistaa mm. lisäämällä vapaakuukausien mahdollisuutta.

STT-MH
19.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE