Elektroniselle kaupalle ennustetaan hurjaa kasvua lähivuosina
Neuvotteluja sähköisestä kaupankäynnistä jatketaan
Onko sähköinen kaupankäynti tavara- vai palvelukauppaa? Tämä on yksi niistä kysymyksistä, jotka Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaiden on ratkaistava neuvotteluissa sähköisen kaupan kansainvälisistä pelisäännöistä.Nopea tietoverkkojen kehitys yhdessä suurten taloudellisten odotusten kanssa luovat kasvavia paineita sähköistä kaupankäyntiä koskevan kansainvälisen sopimuksen solmimiseksi.
Vielä ei sopimuksesta ole neuvoteltu, mutta neuvottelujen pohjaa alettiin kartoittaa Maailman kauppajärjestössä jo vuosi sitten. WTO:n Seattlen kokouksessa kauppaministerit päättävät uuden kauppaneuvottelukierroksen aloittamisen lisäksi myös siitä, aloitetaanko järjestön puitteissa neuvottelut sähköisestä kaupankäynnistä.
Toistaiseksi ei neuvottelujen aloittamisesta ole päätöstä. Varsinainen sähköisen kaupan WTO-sopimus jää siksi myöhempien neuvottelujen varaan. Sen sijaan on todennäköistä, että Seattlessa WTO:n jäsenmaat päättävät jatkaa sähköisen kaupan nykyistä tullivapautta neuvottelujen ajaksi.
Sähköistä kaupankäyntiä koskevan sopimuksen tiellä on vielä monia ratkaisemattomia ongelmia, joita WTO on kartoittanut työryhmissä.
Taloudelliset panokset ovat markkinatutkijoiden mukaan suuria. Sähköinen kaupankäynti johtaa selvästi kaupan helpottumiseen ja kasvuun ja siksi sitä halutaan sopimuksella helpottaa.
Kaupalla hurja kasvuvauhti
Useimmat arviot sähköisen kaupankäynnin kehityksestä päätyvät erittäin nopeaan markkinoiden kasvuun, kertoi erikoistutkija Mika Purra ulkoministeriön kauppapoliittiselta osastolta. Varovaisimmatkin arviot ennakoivat kaupan vähintäänkin kymmenkertaistuvan viime vuoden 31 miljardista dollarista vuoteen 2002 mennessä.
- Tässä kuussa järjestetyssä WTO:n seminaarissa Global Information Infrastructure Commission ennusti sähköisen kaupankäynnin markkinoiden nousevan vuoteen 2003 mennessä 1 000 miljardiin dollariin, kun mukaan lasketaan infrastruktuuri ja tavaratoimitukset, kertoi Purra.
Luku vastaa hänen mukaansa WTO:n arvioita. Hurjempiakin kasvuennusteita esitettiin.
Purran mukaan arviot vaihtelevat suuresti ja tässä vaiheessa on vaikea sanoa niistä mitään varmaa. Kyse on niin uudesta ja dynaamisesta kaupankäynnin muodosta, että tarkkojen ennusteiden tekeminen on vain hypoteettista, hän totesi.
Sähköisen kaupan kasvu on parin viime vuoden aikana ollut huimaavan nopeaa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Jo kolmannes EU:n alueella toimivista yrityksistä on ottanut käyttöön sähköisessä kaupankäynnissä käytettäviä ohjelmistosovelluksia.
- Vaikka EU:n arvioidaan olevan Yhdysvaltoja 18 kuukautta jäljessä yrityksiltä yksityisasiakkaille suuntautuvassa kaupassa, on EU:lla selvä etumatka yrityksiltä yrityksille suuntautuvassa sähköisessä kaupankäynnissä, totesi Purra.
Millainen sopimus sähköiselle kaupalle?
WTO:n valmistelutyön aikana keskeisiksi ongelmiksi ovat Purran mukaan osoittautuneet sähköisen kaupankäynnin luokittelu ja kysymys sähköisesti toimitettujen tuotteiden tullittomuudesta.
Luokittelussa on kyse siitä, kuuluuko sähköinen kaupankäynti palvelu- vai tavarakaupan säännöstön eli GATT- vai GATS-sopimuksen piiriin. Avoimen luokittelun vuoksi WTO:n työryhmän johtopäätökset ovat jääneet varsin yleiselle tasolle.
Luokittelu tavarakaupaksi vapauttaisi Purran mukaan sähköistä kauppaa enemmän kuin GATS-sopimus. Jos GATT kattaisi myös virtuaalituotteet, niin GATS-sopimuksessa olevat suosituimmuutta koskevat erivapaudet eivät pätisi virtuaalituotteiden osalta.
EU:ssa onkin katsottu, että sähköisen kaupankäynnin luokittelu tavarakaupaksi ei mahdollistaisi samanlaista audiovisuaalisten palvelujen suojaa kuin minkä palvelukauppasopimus EU:lle sallii.
Osa EU-maista maista pitää ns. virtuaalituotteita palveluina, sillä esimerkiksi filmit, uutiset, musiikki, pelit ja multimedia-tuotteiden sisältö luokitellaan palveluiksi. Suuri osa WTO:n jäsenmaista pitää järjestön mukaan GATS-sopimusta sopivana myös verkoissa myytävien virtuaalipalvelujen kauppaan.
- Niillä ei ole fyysistä olemusta. Tavaran puuttuessa tuotteen palveluluonne on tämän näkemyksen mukaan ainoa oleellinen tekijä. Virtuaalituotteen pitkäaikainen pysyvyys ei tee niistä tavaroita, katsovat GATS-luokituksen kannattajat, totesi Purra.
Luokittelu määrää sääntelyn tason
Luokituksen valinta on merkittävä, koska sopimukset eroavat eräiltä keskeisiltä osilta toisistaan. GATT-sopimus sisältää suosituimmuutta koskevan yleisen velvoitteen, kun GATS-sopimuksessa suosituimmuus riippuu siitä, mitä erityisiä sitoumuksia jäsenvaltio on eri sektoreilla tehnyt.
GATT-sopimus sisältää määrällisten rajoitusten asettamista koskevan yleisen kiellon, kun GATS sallii määrälliset rajoitukset silloin, kun jäsenvaltio haluaa asettaa markkinoillepääsyä koskevia rajoituksia. GATT sallii myös tullien asettamisen tuonnille siellä, missä jäsenvaltio ei ole sitonut tullejaan nollaan. GATS puolestaan ei yleisesti noteeraa tulleja tai verokysymyksiä.
GATT käsittelee rajan yli tapahtuvaa tavarakauppaa. GATS kattaa sen lisäksi kaupallisen läsnäolon vieraan toimivallan alueella ja luonnollisten henkilöiden liikkumisen osana kauppaa.
GATS:n osalta keskeistä on sen teknologianeutraalin luonteen tunnustaminen. Jos todettaisiin, etteivät audiovisuaalisiin palveluihin tehdyt sitoumukset päde palveluihin Internetissä, ei mikään estäisi WTO:n jäsenmaita toteamasta, että nykyiset sitoumukset rahoitus-, asiantuntija-, tele- ja opetuspalveluissa eivät päde, kun ne toimitetaan Internetin välityksellä, huomautti Purra.
Sähköiseen kaupankäyntiin liittyy lukuisia muitakin avoimia kysymyksiä. Erityisesti sähköisessä muodossa olevan tuotteen osalta ongelmalliseksi ovat nousseet verotus, tullit, kuluttajansuoja, yksityisyyden suoja, tekijänoikeudet ja kysymys siitä, minkä maan tuomiovallan piirissä kauppaa käydään. Verotus on kuitenkin suljettu WTO:n työohjelman ulkopuolelle.
STT-MH
19.11.1999
