Suomi ajaa läpi europarlamentaarikkojen palkkauudistusta
Suomi pyrkii saamaan vuodenvaihteessa päättyvällä EU-puheenjohtajakaudellaan aikaan poliittisen läpimurron europarlamentaarikkojen palkkauksen uudistamisessa.Jos uudistus menee läpi, suomalaisten europarlamentaarikoiden palkat nousevat 75 prosenttia, mutta vastaavasti matkakorvaukset supistuvat huomattavasti.
Eurooppa-ministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan muodolliset päätökset palkkauudistuksessa siirtynevät todennäköisesti ensi vuoden puolelle, vaikka yhteisymmärrykseen päästäisiin jo Suomen puheenjohtajakaudella.
- Realistinen tavoite voisi olla, että uusi palkkajärjestelmä astuisi voimaan vuoden 2001 alussa, Sasi kertoi keskiviikkona Strasbourgissa.
Uudessa järjestelmässä europarlamentaarikkojen palkaksi tulisi 35 000 markkaa kuukaudessa, josta perittäisiin noin 23 prosentin suuruinen EU:n vero. Pohjoismaat sekä Hollanti ja Britannia haluaisivat lisäksi pidättää EU:n veron ohella palkasta myös kansallisen veron.
Samalla EU:n nykyistä avokätistä kulukorvausjärjestelmää uudistettaisiin niin, että europarlamentaarikkojen matkat korvattaisiin kuitteja vastaan. Muissa kuluissa sovittaisiin Sasin mukaan järjestelmästä, joka olisi mahdollisimman avoin ja läpinäkyvä.
"Nykyinen järjestelmä päin seiniä"
Europarlamentaarikkojen palkkauksen uudistus oli edellisen kerran esillä viime vuoden keväällä, mutta tuolloin Euroopan parlamentti kaatoi uudistuspaketin, koska katsoi ministerineuvoston peukaloineen sitä liikaa. Kaatunut hanke oli saman suuntainen kuin nyt käsillä oleva.
- Palkkausuudistuksen aikaan saaminen on tärkeää, koska nykyinen järjestelmä on päin seiniä. Se perustuu aivan liiaksi matkakorvausten hyödyntämiseen, Sasi tähdensi.
Suomalaisten europarlamentaarikkojen kuukausipalkka on nykyisin 20 000 markkaa. Lisäksi he voivat hankkia matkakorvauksilla jopa yli 30 000 markkaa kuukaudessa.
Sasi myöntää, että palkkajärjestelmän uudistamisessa on vielä mutkia matkassa. Hänen mukaansa viralliset neuvottelut Euroopan parlamentin kontaktiryhmän kanssa eivät ole edenneet käytännössä lainkaan, mutta epävirallisissa keskusteluissa on päästy eteenpäin.
Nihkeys virallisella tasolla selittyy parlamentaarikkojen haluttomuudella tinkiä Euroopan parlamentin tähän asti ottamista kannoista.
Monille europarlamentaarikoille palkkajärjestelmän muutokset merkitsisivät tulojen alenemista, mikä sinällään on vaikea pala. Lisäksi kulukorvauskysymyksissä monia etenkin EU:n eteläisten maiden parlamentaarikkoja hiertää haluttomuus pitää yksityiskohtaista kirjanpitoa.
Ministeri Sasin mukaan tulojen menetyksestä huolestuneita voitaisiin tulla vastaan siirtymäajoilla. Seuraavissa vaaleissa vuonna 2004 valittava Euroopan parlamentti olisi jo uuden palkkajärjestelmän piirissä.
STT-MH
19.11.1999
