EU:n laajentuminen Helsingin huippukokouksen pääaihe
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) lähtee ensi tiistaina kiertämään EU-maiden pääkaupunkeja Helsingin EU-huippukokouksen valmistelemiseksi. 10.-11. joulukuuta pidettävän Helsingin kokouksen näkyvimmäksi aiheeksi noussee EU:n laajentuminen.Kokouksen toisena päivänä mukaan päätöslounaalle kutsutaan myös 13 EU-jäseniksi pyrkivää maata; Kypros, Malta, Itä-Euroopan hakijamaat sekä Turkki.
Tulevaisuuden laajentuneesta unionista saadaan käytännön kokemusta, kun päätöslounaalla on käytössä osanottajien 22 kielen välinen tulkkaus.
Tampereen huippukokous lokakuussa sopi alustavasti, että EU ottaa jäsenyysneuvotteluihin mukaan kuusi toisen ryhmän hakijamaata, eli Latvian, Liettuan, Slovakian, Bulgarian ja Romanian. Välillä hakemuksensa perunut Malta nousee samoin neuvottelijoiden joukkoon.
Avoimin tilanne on Turkin kohdalla; vielä on epävarmaa mitä myönnytyksiä eri EU-maat vaativat Turkilta jäsenehdokkuuden tunnustamiseksi. Esimerkiksi Ruotsi painottaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, Kreikka on vaatinut edistystä Kyproksen kysymyksessä.
ETYJ:n huippukokouksen ja presidentti Martti Ahtisaaren Turkin-vierailun jälkeen Turkin kanta saattaa olla jo selvempi.
Sääntöjen uudistus laajentuessa tarpeen
Lipposen lähes kaksi viikkoa kestävän kiertueen aikana keskustellaan myös EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä. Innokkaimpia kehittäjiä on ollut Ranska, joten korkeimmat tarjoukset Lipponen saanee kuulla kiertueensa aluksi Pariisissa.
Helsingissä on määrä asettaa tavoite, miten ja kuinka suurella joukolla EU tulevia kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioitaan hoitaisi. Asiaa sivuaa myös EU:n perussääntöjen uudistuskierros, jonka EU-maat haluavat saada valmiiksi ensi vuoden aikana.
Valtiosihteeri Alec Aallon mukaan uuden hallitustenvälisen konferenssin keskeiset aiheet ovat edelleen Amsterdamissa avoimiksi jääneet kolme kohtaa; komission kokoonpano, äänten painotus ministerineuvostossa sekä enemmistöpäätösten lisääminen.
Puolustusulottuvuuden mahdollisesti vaatimia muutoksia EU:n peruskirjoihin ei ole näillä näkymin tarkoitus ottaa konferenssin asialistalle, Aalto sanoi. Puolustuskysymyksistä keskustellaan rinnakkain, ja asia tuodaan HVK:n pöydälle vain mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.
Veropaketti jää levälleen
Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista hankalimmin toteutettaviksi on osoittautunut veropaketti.
Sen keskeinen osa, eli korkotulojen verotus on osoittautunut erittäin vaikeaksi ongelmaksi, Britannia ja Luxemburg ovat vuoron perään haranneet sopua vastaan.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) yrittää vielä taivutella vastustajia, mutta edellytykset ratkaisulle eivät ole hääppöiset.
STT-IA
19.11.1999
