Perinteiset ulkoilumuodot edelleen kunniassa
Kävely, marjastus ja mökkeily liikuttavat suomalaisia
Suomalaisten suosituimpia liikuntamuotoja ovat edelleen perinteitä puhkuvat kävely, uinti luonnon vesissä, marjastus ja sienestys. Asia selviää Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisesta tutkimuksesta eli lyhyemmin LVVI-tutkimuksesta.
Uraauurtava tutkimus on hyvä esimerkki eri
hallinnonalojen yhteistyöstä. Tutkimusta
värkkäävät yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos,
Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Tilastokeskus,
Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus,
UKK-instituutti sekä Suomen Ympäristökeskus.
Vuonna 1997 alkaneen ja vuoden 2000 lopussa
päättyvän tutkimuksen liki viiden miljoonan
markat kulut maksaa valtio. Tutkimuksen
kyselyosa toteutetaan 12 000 hengen
väestökyselynä. Kyselyyn kuuluu sekä
puhelinhaastattelu että postikyselylomake.
Kyselyssä kansalaisilta udellaan muun muassa
mitä liikuntapaikkoja he käyttävät sekä millaisia
liikuntamuotoja ja kuinka usein harrastavat .
Liki kaikki käyvät mökillä
Esitutkimusraportin mukaan ulkoilu kuuluu
edelleen lähes jokaisen suomalaisen arkipäivään.
Alustavien tulosten perusteella yli 90 prosenttia
15-75-vuotiaista harrasti ulkoilua vuoden aikana.
Kävelyn, uinnin ja luonnossa liikkumisen lisäksi
myös kesämökkeily kuuluu suomalaisten
vapaa-aikaan. Noin 90 prosenttia suomalaisista
kertoo viettävänsä aikaa mökillä vuoden aikana.
Myöskään alueelliset erot
liikuntakäyttäytymisessä eivät vaikuta kovin
suurilta. Arkisin pohjoisen maaseutu-asukkaat ja
etelän kaupunkilaiset ulkoilevat hyvin samalla
tavalla: tekemällä parin tunnin kävelylenkin
lähimetsiin.
Pohjoisen asukkaan luontomatkailuun kuuluvat
erävaellus, metsästys ja marjojen poiminta.
Etelässä taas lähdetään kävelylle, uimaan,
veneilemään tai laskettelemaan.
Kolme neljästä suomalaisesta ulkoilee
talousmetsissä jokamiehenoikeudella, kaksi
viidestä käyttää kunnan tarjoamia virkistysalueita
ja yksi viidestä valtion vastaavia alueita.
Luonto paras liikuntapaikka
Esitutkimusraporttia torstaina esitellyt
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tuija Sievänen
kertoi valmiin raportin antavan aikanaan
perusteita muun muassa siihen, mihin valtion
budjettivaroja suunnataan.
- Tietysti tästä tiedosta hyötyvät myös kunnat ja
sitä voidaan käyttää arvokeskustelun pohjana,
Sievänen perusteli.
LVVI-tutkimuksen antamaa valtavaa tietomäärä
tullaan myös mallintamaan tilastollisesti.
Sievänen arveli tätä työtä riittävän vielä
loppuraportin valmistumisen jälkeenkin ainakin
viideksi vuodeksi.
- Jo tämän esitutkimusaineiston pohjalta voidaan
kuitenkin todeta, että luonto on edelleen
suomalaisille se kaikkein tärkein ja rakkain
liikuntapaikka, Sievänen sanoo.
STT-MH
19.11.1999
Kotimaa -sivulle
|