Jyväskylässä painotetaan myös perusopetuksen merkitystä

Nopeasti kehittyvä logistiikka uudistaa koulutusta

Logistiikan koulutus on lisääntynyt vahvasti kaikilla koulutusasteilla. Käytännönläheinen, materiaalivirtoihin perustuva ala sopii erityisen hyvin ammattikorkeakoulujen koulutussisältöihin. Tällä hetkellä logistiikan koulutusohjelmaa toteutetaan Jyväskylän ohella Kymenlaakson, Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Hämeen ammattikorkeakouluissa.

Ensi syksynä uudet koulutusohjelmat aloitetaan myös Kemi-Tornion ja Varsinais-Suomen ammattikorkeakouluissa ja Espoo-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa alkaa uusi teknisen logistiikan koulutusohjelma.

Jyväskylässä pitkäjänteistä kehitystyötä

77 000 asukkaan Jyväskylässä on valmistunut teknikoita ja insinöörejä logistiikka-alalle 30 vuoden ajan. Varsinainen logistiikan koulutus alkoi 80-luvun lopulla ja ensimmäiset tekniikan ja liikenteen ammattikorkeakouluopiskelijat aloittivat syksyllä 1996.

Viime vuosien aikana ohjausmenetelmien osuutta koulutuksessa on lisätty, painopisteinä muun muassa jakelukuljetusten reittioptimointi ja varastojen ohjaus. Uusinta uutta on logistiikan telematiikan koulutus, joka painottuu tiedon siirron ja sen reaaliaikaisen käsittelyn integroituun hallitsemiseen.

- Näyttää siltä, että eri logistiikkayksiköt erikoistuvat Suomessa omille sektoreilleen. Vaikka jatkuvasti eletään ajan hermolla, meillä logistiikan peruskoulutuskin on vielä arvossaan, sanoo Jyväskylän AMK:n logistiikan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Markku Inkinen.

- Koulutus vastaa pitkälle työelämän tarpeita. Ala kehittyy nopeasti ja tarvitaan myös opettajien uudelleenkoulutusta. Ja ajanmukainen välineistö vaatii investointeja, Inkinen jatkaa.

Hänen mukaansa opiskelijan varsinainen erikoistuminen omalle osaamisalueelleen tapahtuu vasta työelämässä.

- Tärkein tehtävä on peruskoulutuksen antaminen. Logistiikan perinteinen määritelmä on huomioitava. Sen kapean sektorin hallitseminen, jota tulee hoitamaan työelämässä, saavutetaan myöhemmin.

Kansainvälistymistä ja työelämäyhteyksiä

Inkinen kertoo, että tekniikan ja liikenteen yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä saman laitoksen alaisuudessa toimivan informaatioteknologian instituutin kanssa. Myös muiden ammattikorkeiden kanssa pidetään yhteyksiä.

- Jossain määrin pyritään verkottumaan. Logistiikan eri osa-alueet painottuvat eri kaupungeissa, esimerkiksi Raumalla panostetaan merikuljetuksiin.

Jyväskylässä on joitakin vuosia järjestetty logistiikan koulutusta myös englanniksi. Englanninkielisessä koulutusohjelmassa kansainvälisyys korostuu erityisesti. Koulutuspaikkoja on vuosittain 30 ja kiinnostus linjaa kohtaan on ollut suuri.

- Ensimmäiset englanninkielisen koulutusohjelman läpäisseet valmistuivat viime kesänä. Joka kevät valmistuu yksi ryhmä ja kysyntä työmarkkinoilla on kovaa, opiskelijat "viedään käsistä", Inkinen kuvailee.

- Logistiikka kansainvälistyy ja meillä käy entistä enemmän opettajia myös ulkomailta, esimerkiksi Englannista, Belgiasta, Hollannista ja Ranskasta, 20-30 prosenttia kaikista opettajista on ulkomaalaisia. Vastaavasti meiltä menee opettajia ulkomaille, Inkinen sanoo.

Degree Programme in Logistics Engineering on nelivuotinen koulutusohjelma. Opintoihin sisältyy noin kuuden kuukauden työssä oppimisen jakso jossain yrityksessä. Koulutusohjelman suomalaiset opiskelijat etsivät harjoittelupaikan ulkomailta ja vastaavasti ulkomaalaiset opiskelijat työskentelevät suomalaisyrityksissä.

Työelämäyhteydet tärkeitä

Inkisen mukaan logistiikan koulutusohjelmassa tehdään tiivistä yhteistyötä suurten suomalaisyritysten kanssa. Useista meneillään olevista projekteista ei juuri tiedoteta.
- Esimerkiksi tietotekniikassa on menossa useita merkittäviä hankkeita.

Työelämäyhteys korostuu uudessa telematiikan koulutusohjelmassa.
- Kaikilla logistiikan opiskelijoilla on 20 opintoviikon pakollinen työharjoittelujakso, telematiikassa sen pituus on kuitenkin 40 opintoviikkoa.

- Opinnäytteet annetaan sataprosenttisesti yrityksille. Yrityksistä tulee paljon toivomuksia lopputöiden aiheista ja myös pyyntöjä ja kyselyjä tarvittavasta työvoimasta. Me emme kuitenkaan varsinaisesti suosittele ketään, opiskelijan on solmittava työelämäkontaktit itse, Inkinen sanoo.

Logistiikan standardisoinneissa puutteita

- Kansainvälistyminen, kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat tulevaisuuden tärkeitä teemoja logistiikassa. Intermodalismi eli kuljetusmuotojen yhdistäminen olisi taloudellista ja ympäristöystävällistä, mutta kehitystä jarruttaa toistaiseksi huomattavat puutteet standardeissa, Inkinen sanoo.

Muun muassa rahtia koskevissa vastuukysymyksissä on tällä hetkellä epäselvyyksiä. Intermodaalisissa kuljetuksissa esimerkiksi rekat tai trailerit lastataan sellaisenaan junavaunuihin.

Inkinen uskoo, että pyöräkuljetuksista siirrytään entistä enemmän raiteille.
- Idässä painopiste voi olla pyöräkuljetuksissa, jos ajatellaan vain Pietarin aluetta. Koko Suomea ajatellen pidän selvänä rautatiekuljetusten korostumista, Inkinen toteaa.

Itään suuntautuvat transitokuljetukset ovat merkittävä osa suomalaista logistiikkaketjua. Idän kuljetukset kuuluvat myös Jyväskylän tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

- Ollaan otettu osaa idänlogistiikkaan. Meillä on yhteisiä koulutusprojekteja Venäjällä ja venäläisyritysten kanssa tehdään yhteistyötä.

- Idänkauppa on mennyt edelleen huonompaan suuntaan, mutta uskon että aallonpohja on nyt sivuutettu. Nyt myös EU on lähtenyt hankkeisiin mukaan, Inkinen toteaa.

Inkinen mainitsee vielä, että logistiikan koulutus poikkeaa useista muista AMK:n koulutusohjelmista siinä, että maakunnallinen näkökulma ei sellaisenaan toteudu.
- On tärkeää saada osaavia ihmisiä kaikkiin kuljetusten solmukohtiin ympäri maata. Ei ajatella niinkään työllistettävän vain omalla alueella.

Lappeenrannassa transitokuljetusten erityishankkeita

Ammattikorkeakoulujen ohella logistiikan opetus myös perinteisissä tiedekorkeakouluissa on lisääntynyt. Alan koulutusta annetaan kaikissa teknillisissä korkeakouluissa sekä yliopistoissa, joissa järjestetään teknistieteellistä opetusta. Logistiikka on usein kytketty tuotantotalouden opintoihin.

Pääaineena logistiikkaa voi opiskella vain Helsingin kauppakorkeakoulussa. Turun kauppakorkeakoulussa se kuuluu osana kansainvälinen kauppa -pääaineeseen.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla tehdään logistiikan osalta käytännönläheisiä kuljetusmuotojen vertailututkimuksia. Jo sijaintinsa vuoksi koulussa keskitytään erityisesti idän liikenteeseen.

Professori Anita Lukka kertoo, että yritykset ovat olleet kiinnostuneita eri kuljetusmuotojen kilpailukykyä kartoittavista tutkimuksista.

- Kuljetuksista pyritään tekemään palvelupaketteja. Yksi tavoitteemme on intermodaalikuljetusten tuotteistaminen. Kartoitamme myös Venäjän puolen yritysten elinkelpoisuutta.

Lukka kertoo, että Baltian maiden merkitys kuljetusten kilpailualueena on korostunut.

- Baltia tulee olemaan merkittävä kilpailualue. Laivaliikenteessä konttiliikenne lisääntyy edelleen. Muuten lähialueella siirrytään yhä enemmän rautateiltä rekkakuljetuksiin. Kotkasta menee vain yksi rata Kouvolan kautta itään, mutta rekat pääsevät ajamaan suoraan. Nopeus ratkaisee.

Lukka kertoo vielä, että nykyisin logistiikan laitoksella ovat tyypillisiä lyhytaikaiset projektit, jotka käynnistyvät yritysten tarpeista.

- Selvitämme toimitusketjua moderneista lähtökohdista. Meillä toimii esimerkiksi viestintäjärjestelmiä tutkiva ja kehittävä Telecommunications Business Research - center, jonka pääyhteistyökumppani on Sonera.

Logistiikan kehitysvauhti ja uusien sovellusten käyttöönotto on nopeaa. Koulutuksessa tämä näkyy uusien opetussisältöjen ohella runsaina tutkimus- ja kehityshankkeina. Uusien viestintäjärjestelmien omaksumisen ohella eri kuljetusmuotojen vertailu on kustannusmielessä tärkeää, koska vaikuttavia tekijöitä on paljon.

Houkutuksen tutkimustoiminnan lisäämiseen myös ammattikorkeakouluissa ymmärtää hyvin esimerkiksi juuri logistiikan osalta.

MIKKO LAITINEN
19.11.1999

Kotimaa -sivulle