Mazowiecki: Puola haluaa EU:lta selkeän laajentumisaikataulun

- Me haluamme koko EU:lta selkeän ja konkreettisen kannan asiaan, ilman mitään varauksia tai lisäyksiä, joiden mukaan laajentuminen on tietyn ajan kuluttua "periaatteessa" mahdollista, sanoi Puolan entinen pääministeri Tadeusz Mazowiecki STT:lle Suomen-vierailunsa päätteeksi tiistai-iltana.

Hän toivoi, että tällainen selkeä viesti laajentumisaikataulusta annettaisiin juuri Suomen puheenjohtajakaudella.

Näitä Puolan toiveita Mazowiecki esitteli suomalaisille isännilleen tiistaina päättyneellä kaksipäiväisellä vierailullaan, jonka aikana hän ehti keskustella presidentti Martti Ahtisaaren, eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen ja useiden ministeriöiden ja etujärjestöjen edustajien kanssa.

- Halusimme tutustua Suomen kokemuksiin niin jäsenyysneuvotteluista kuin jäsenyyden ajaltakin. Nyt kun Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, oli mielenkiintoista nähdä myös, miten hallitus ja eduskunta toimivat puheenjohtajakaudella, totesi Mazowiecki, joka tällä haavaa johtaa Puolan parlamentin integraatiovaliokuntaa.

Puola tukee Mazowieckin mukaan EU:n suunnitelmaa siitä, että Helsingin huippukokouksessa päätettäisiin aloittaa neuvottelut kuuden uuden hakijamaan - Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian, Slovakian ja Maltan - kanssa.

Puola haluaa toimia erityisesti sen puolesta, että läheinen naapurimaa Liettua pääsisi EU-perheen jäseneksi.

Toisaalta neuvotteluissa jo mukana olevia maita - Puolaa, Viroa, Unkaria, Tshekkiä, Sloveniaa ja Kyprosta - hiertää epäluulo siitä, että neuvottelukumppaneiden lisääntyminen viivästyttää jo meneillään olevia neuvotteluja.

Puolalaisten viime aikoina hiipunut kannatus EU-jäsenyydelle selittyy Mazowieckin mukaan osittain juuri sillä, ettei liittymisajankohta ole vielä selvillä.

- Meidän yhteiskunnallemme olisi tärkeä tieto, että EU todella haluaa Puolan mukaan unioniin, hän arvioi. Selkeän viestin puuttuminen antaa aseet EU:n vastustajien käsiin.

EU lisää turvallisuutta

Puola teki keväällä aimo harppauksen ulkopolitiikassaan, kun maasta tuli yhdessä Tshekin ja Unkarin kanssa NATO: jäsen. Pyrkimys sotilasliiton jäseneksi oli Mazowieckin mukaan luonnollinen valinta Puolalle.

- Ottaen huomioon geopoliittisen asemamme emme halunneet jäädä harmaalle vyöhykkeelle, vaan liityä NATO:on, hän sanoi painottaen, ettei jäsenyys ole suunnattu ketään vastaan.

Hänen mukaansa puolalaisten turvallisuudentunne on lisääntynyt NATO-jäsenyyden myötä, eikä se ole ennakkovaroitteluista huolimatta lisännyt jännitystä alueella.

- Hakeutumalla EU:hun pyrimme myös lisäämään turvallisuutta. Emme näe jäsenyyttä pelkästään taloudellisena kysymyksenä.

Mazowiecki näkee taloudellisen vakauden lisääntymisen kahden kauppana, jossa myös Puola voi olla antavana osapuolena EU:lle.

Puola näytti mallia 1989

Puola oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa, joka vuonna 1989 lähti muuttamaan yhteiskuntaansa sosialismista kohti demokratiaa ja markkinataloutta.

Puolassa murros tapahtui keväästä syksyyn käydyissä ns. pyöreän pöydän neuvotteluissa, jotka johtivat syyskuussa siihen, että Puola sai ensimmäisen ei-kommunistisen pääministerin: Tadeusz Mazowieckin.

- Se oli valtava muutos sekä poliittisesti että taloudellisesti. Halusimme kuitenkin ratkaista asiat rauhanomaisesti ja ilman suurempia mullistuksia, Mazowiecki muisteli tapahtumia 10 vuotta sitten ja lisäsi, että kaikki maan sen jälkeiset hallitukset ovat pitäneet kiinni näistä samoista periaatteista.

- Silloin luulimme, että meidän tehtävämme tulisi olemaan helppo, mutta se onkin osoittautunut paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi kuin uskoimmekaan.

Kymmenen vuoden takaisten tapahtumien muistelu saa hänet vieläkin innostumaan.
- Me romutimme Berliinin muurin ennen kuin se todellisuudessa tapahtuikaan. Meidän ei tarvitse kehua itseämme, mutta meidän onnistumisestamme riippui myös muiden (itäblokin maiden) onnistuminen.

- Ja yleisesti ottaen olemme onnistuneet, vaikka ongelmia vielä onkin, Mazowiecki totesi yhteenvetona itäisen Euroopan viimeaikaisesta kehityksestä.

Tadeusz Mazowiecki

Puolalainen juristi, toimittaja ja Solidaarisuus-ammattiliiton toimihenkilö, josta tuli vuonna 1989 Puolan ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri kylmän sodan kauden jälkeen.

Mazowiecki liittyi jo 1950-luvulla liberaalien katolilaisten ryhmään ja julkaisi riippumatonta Wiez -kuukausijulkaisua. Hän toimi riippumattoman ammattiliiton Solidaarisuuden neuvonantajana ja tukijana 1980-luvun alusta lähtien. Sotatilan aikana hän oli vankilassa vuoden ajan.

Vuonna 1989 Mazowiecki toimi välittäjänä hallituksen ja Solidaarisuuden käymissä ns. pyöreän pöydän neuvotteluissa. Kesäkuun parlamenttivaaleissa Solidaarisuus sai suurvoiton.

Syyskuussa presidentti Wojciech Jaruzelski nimitti Mazowieckin pääministeriksi koalitiohallitukseen. Hallitus aloitti laajan uudistusohjelman, mutta nopeasti kasvanut työttömyys ja hintojen nousu nakersivat hallituksen suosiota.

Vuonna 1990 Mazowiecki oli ehdolla presidentinvaaleissa, jotka voitti Lech Walesa. Mazowiecki jätti pääministerin tehtävät vuoden 1991 alussa.

Vuosina 1992-95 Mazowiecki toimi YK:n ihmisoikeusraportoijana entisen Jugoslavian alueella. Hän erosi tehtävästään kesällä 1995 vastalauseena Srebrenican valtaukselle ja sitä seuranneelle verilöylylle.

STT-IA
19.11.1999

Ulkomaat -sivulle