Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Muut lehdet maanantaina 15.11.1999



Katsaus lehtien pääkirjoituksiin maanantaina 15.11.1999


Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa syistä, joiden vuoksi Helsingin EU-ulkoministerikokous jäi tynkäkokoukseksi.

Selvin selitys kokouksen latistumiselle on Tshetshenian tilanne. Läntiset ulkoministerit eivät halunneet saman pöydän ääreen Venäjän ulkoministerin kanssa.

Toinen syy voi olla, ettei pohjoinen ulottuvuus kiinnosta tarpeeksi. Tärkeämpiäkin kysymyksiä kun on pohdittavana.

Mahdollista on myös, että ministerikokouksia alkaa olla liikaa. Kaikkiin ei tahdo ehtiä, vaikka halua olisi. Suomeen on myös pitkä matka, eikä marraskuinen Pohjola ole kiehtova paikka.

Kenties poissaolot johtuivat useista toisiaan tukeneista tekijöistä. Suomelle lopputulos oli kuitenkin harmillinen siitä huolimatta, että Suomea ei voi moittia mistään. Pohjoinen ulottuvuus ei nyt saanut aivan toivottua kantavuutta, mutta sitä voi edistää myöhemminkin, kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomat..


Kainuun Sanomat pohtii pankkikriisin jälkimaininkeja

Pankkituen loppulasku on 50 miljardia markkaa. Pankkitukea jää saamatta takaisin runsaat 33 miljardia ja korkomenot ovat lähes 17 miljardia markkaa. Veronmaksajien pussista pankkeja on pönkitetty 46 miljardilla markalla.

Ylivoimaisesti suurin summa on kulunut säästöpankkikriisin hoitamiseen. Vähiten tukea on saanut osuuspankkiryhmä.

Tuen vastikkeellisuutta hallitus pui selonteossaan varsin laajasti. Se huomauttaa, että valtio on saanut omistuksen kautta vaikutusvaltaa pankeissa, kuten alun perin vaadittiinkin.

Mutta kalliiksi tuo vaikutusvalta tuli. Valtio teki vuonna 1992 eri pankkeihin kahdeksan miljardin markan pääomasijoitukset. Niille ei vaadittu korkoa ennen kuin pankkien tilinpäätökset olisivat plussan puolella.

Siihen meni neljä vuotta. Korkotuloja jäi saamatta lähes kaksi miljardia markkaa. Pankkikriisin jälkimainingit vellovat siis yhä. Tukea on vielä ulkona lähes 40 miljardia markkaa, kirjoittaa Kainuun Sanomat.


Turun Sanomat pohtii Kaukasian peliä

Joissakin läntisissä arvioissa - ei tosin virallisissa - on viime kuukausina esitetty täsmälleen päinvastainen syytös. Sen mukaan Venäjä pyrkii pitämään Kaukasian epävakaana ja horjuttamaan sitä kautta läntisten energiayhtiöiden pyrkimyksiä päästä käsiksi alueen rikkaisiin luonnonvaroihin.

Kaukasian öljy- ja kaasuesiintymät eivät nyt ensi kertaa kummittele suurvaltapolitiikan käsitteistössä ja uhkakuvissa. Samoille öljykentille pyrki aikoinaan myös Hitler ja hänen yrityksensä kariutui matkan varrella kaupunkiin nimeltä Stalingrad.

Myös Tshetsheniassa tällä hetkellä riehuvassa sodassa kysymys on pitkälti Venäjän yrityksestä turvata strateginen etunsa Kaukasian 2000- luvun öljypelissä.

Yrittäessään nyt antaa ratkaisevan iskun tshetsheenien itsenäisyyspyrkimyksille Venäjän asevoimat koettavat palauttaa maalleen viime vuosina osin jo menetettyä sanansijaa alueen öljyvarojen hyödyntämisessä ja torjua näin uhkaksi katsomaansa läntisten energiayhtiöiden vaikutusvaltaa alueella, arvioi Turun Sanomat.

Koonnut: TK
15.11.1999


Muut lehdet -sivulle