Muut lehdet tiistaina 23.11.1999

Kansan Uutisten mukaan Elisabeth Rehnin harkintakyky petti NATO-aloitteessa

Kävi juuri kuten oli aihetta odottaakin: RKP:n ja Helmi 2000 -kansanliikkeen presidenttiehdokkaan Elisabeth Rehnin harkintakyky petti heti, kun hänen galluplukunsa lähtivät syöksykierteeseen. Rehn ei ole enää niiden joukossa, jotka vakavasti kilpailevat pääsystä vaalien toiselle kierrokselle, sillä hän ajoi Nato-jään liukastamalla tiellä ensimmäisestä eteen tulleesta mutkasta ulos.

Rehn joutui vaalikampanjansa aluksi sivuluisuun vanhojen Nato-lausuntojensa vuoksi. Ja juuri, kun hän oli saanut ajoneuvonsa uudelleen hallintaan, hän teki itse pahan ohjausvirheen. Hän väitti, että Suomen on pikaisesti selvitettävä Nato-jäsenyyden edut ja haitat, jotta sen kanta jäsenyyteen olisi selvillä Naton seuraavaan vuonna 2002 alkavaan laajentumisaaltoon mennessä.

Nato-intoilijan maineesta irti rimpuillut Rehn valitsi lopulta itse Nato-intoilijan roolin. Sillä tuskin aleneva kannatuskäyrä kääntyy nousuun, päinvastoin. Tuoreimpien mielipidetiedustelujen mukaan suomalaisista noin 74 prosenttia vastustaa Nato-jäsenyyttä ja vain 18 prosenttia kannattaa. Rehn ei myöskään onnistu haastamaan muita presidenttiehdokkaita haluamaansa Nato-keskusteluun, vaan joutuu - on jo joutunut - itse pahemman kerran altavastaajaksi.

Rehn sai tuekseen puolueensa puheenjohtajan puolustusministeri Jan-Erik Enestamin. Myös Suomen Nato-edustustossa työskentelevä puolustusasiainneuvos Pauli Järvenpää kannattaa selvitystä (Aamulehti 21.11.). Siihenpä mainittavat tukijat taitavat loppuakin. Järvenpääkään ei sitä paitsi yhdy Rehnin kiireeseen. Hänen mukaansa Nato ei aseta takarajoja, vaan ottaa uusia jäseniä myös vuonna 2002 alkavan laajentumisaallon jälkeen.

Ulkopoliittinen johto murskasi Rehnin aloitteen viikonvaihteessa. Presidentti Martti Ahtisaari ei nähnyt tarvetta muuttaa Suomen ulkopoliittista linjaa, jolla on kansalaisten laaja tuki. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vakuutti, ettei hallitus aio arvioida uudelleen ulkopoliittista linjaa eikä pidä sen vuoksi uusia selvityksiäkään tarpeellisena. Kuoroon yhtyi ulkoministeri ja presidenttiehdokas Tarja Halonen (sd.). Ulkopoliittinen johto sai tukea sotilasasiantuntijalta, komentaja Jyrki Berneriltä (Helsingin Sanomat 21.11.).

Presidentiksi pyrkivältä on lupa edellyttää, että hän ymmärtää, että asioilla on muitakin ulottuvuuksia ja kytkentöjä kuin vain päällimmäiset ja ääneen lausutut. Muut tekevät johtopäätöksiä puolestamme. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden etujen ja haittojen selvittäminen ei ole lainkaan niin viaton ja vähäpätöinen juttu kuin Rehn näyttää uskovan. Jos hallitus tällaisen selvityksen teettäisi, se tulkittaisiin maailmalla vakavaksi aikomukseksi hakea Naton jäsenyyttä seuraavassa aallossa - perustellusti.

Suomenmaa katsoo, että Riitta Uosukainen pelaa Venäjä-kortilla

Kokoomuksen presidenttiehdokas Riitta Uosukainen otti yhdessä kampanjansa avaustilaisuuksista käyttöön Venäjän-kortin, oikeammin täyskäden. Hän kuvaili yleisölleen sinänsä tiedossa olevia Venäjän sisäisiä ongelmia opettavaan ja vaativaankin sävyyn, kuten: "korruptoitunut, epäpätevä ja koordinoimaton hallinto voi pahimmillaan vesittää kaiken kehityksen".

Ei voinut välttyä käsitykseltä, että kovilla kierroksilla käyvä presidenttiehdokas pyrkii saalistamaan Venäjän kustannuksella. Vastakaikua Venäjä-kriittiselle puheelle maasta löytynee Uosukaisen mielestä sen verran, että sekin vaalipyydys kannattaa kokea. Viisaasti - ja onneksi - Uosukainen sanoi jotain myönteistä Suomen ja Venäjän suhteista.

Venäjän ongelmista ei tarvitse vaieta - saati että pitäisi nöyristellä tai olla rähmällään - mutta maan ulkopolitiikan johtajan paikkaa tavoittelevalta sopii odottaa kansainvälisissä suhteissa noudatettavaa tavanomaista tahdikkuutta. Naapurimaan sisäisiin asioihin ei liiemmin kannata puuttua. Viisaampaa siteeraten: kaikki on meille luvallista mutta kaikki ei meitä hyödytä.

Presidenttiehdokas Uosukainen saattoi innostua siitä, kun joku - lieneekö peräti Uosukaisen kampanjatoimisto - oli kaivanut esiin puoli vuotta vanhan venäläisen sotilaslehden, jossa arvosteltiin mm. Uosukaisen Karjala-puheita. Juttu julkaistiin Ilta-Sanomissa juuri sopivasti päivää ennen presidenttiehdokkaan kampanjaesiintymistä.

Kannattaa muuten panna merkille, että eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen puoluetoveri ministeri Kimmo Sasi sai pääministeri Paavo Lipposen nuhteet hyvin vähäisestä Saksaan kohdistuneesta kommentista. Saksalaiset saivat puolestaan pääministeriltä anteeksipyynnön.

Kaleva kirjoittaa Ahtisaaren ennätyssuosiosta

Suomalaisten tyytyväisyys presidentti Martti Ahtisaaren toimintaa kohtaan on noussut puolessa vuodessa 24 prosenttiyksiköllä. Yhtä suurta harppausta ylöspäin– tai alaspäin– ei ole nähty kertaakaan niissä mielipidemittauksissa, joita Kaleva on Suomen presidentin toiminnasta teettänyt vuodesta 1982 eli Mauno Koiviston kauden alkukuukausista lähtien.

Nyt tyytyväisyys Ahtisaarta kohtaan on korkeammalla kuin kertaakaan hänen virkakaudellaan ja vastaavasti tyytymättömyys on vähäisempää kuin koskaan. Mauno Koivisto sai vielä parempia lukuja kautensa alkuvuosina, mutta Koiviston luopuessa hänen toimintaansa tyytyväisiä oli 39 prosenttia suomalaisista. Ahtisaaren vastaava lukema on 64 prosenttia.

Tätä voi pitää varsinaisena Ahtisaari-ilmiönä. Näistä asetelmista hän olisi kaikella todennäköisyydellä täysin ylivoimainen ehdokas, jos olisi pyrkinyt toiselle kaudelle, vaikka vaalitilanne luultavasti söisikin suosiota jonkin verran. Ahtisaari on Kosovon rauhanneuvotteluiden myötä onnistunut nousemaan suomalaisten mielissä valtiomiessarjaan toimimalla omimmalla alueellaan, kansainvälisessä diplomatiassa.

Viikonloppuna sekä SAK:n valtuusto että SDP:n puoluevaltuusto patistivat omiaan liikkeelle SDP:n presidenttiehdokkaan Tarja Halosen vaalikampanjan tueksi. Halosen vaalityö on ollut ilmeisissä vaikeuksissa. Aikaa vaaleihin on vielä, mutta nosteesta pitäisi jo alkaa näkymään merkkejä, jos mielii menestyä.

Ahtisaaren ilmiömäinen suosio ei liene asia, josta Halosen leirissä riemuitaan. Tämä kansalaismielipide ei nimittäin ollenkaan automaattisesti testamenttaudu saman puolueen eli SDP:n ehdokkaalle. Voi pikemminkin käydä niin, että Halonen mielletään syyksi, jonka vuoksi Ahtisaaren toinen kausi ei ole mahdollinen. SDP hoiti ehdokkaansa valinnan keväällä kovin kömpelösti. Siitä jäi yleinen mielikuva, jonka mukaan silloin mielipidekyselyissä alamaissa ollut istuva presidentti savustettiin pois vaihtoehdoista.

Näin Ahtisaaren suosio on tavallaan Halosen nihkeän liikkeellelähdön kääntöpuoli ja voi kanavoida äänestäjiä kilpaileville ehdokkaille.

Suurella tyytyväisyydellä Ahtisaaren toimintaan on muitakin vaikutuksia. Kenet presidentiksi sitten valitaankin, viran nykyisen haltijan viimeaikainen toiminta luo tavallaan suorituspaineita seuraajalle. Samalla nykyisen presidentin tuleviin tehtäviin kohdistuu suuri mielenkiinto. Ahtisaarihan ei ilmeisesti ole jäämässä eläkkeelle– mutta mikä on se kansallinen tai kansainvälinen tehtävä, johon hän siirtyy kansalaisten suosion aallonharjalta?

Hämeen Sanomien mukaan Kela on yhä mainettaan parempi

Kansaneläkelaitos joutui yllättäen sangen kovaan vastatuuleen. Ensin Kela erehtyi maksamaan muutamalle tuhannella eläkeläiselle joko liikaa tai liian vähän eläkettä ja pian tästä kertoneen uutisen jälkeen television ykköskanava saattoi tarkoitushakuisesti Kelan toimet outoon valoon. MOT-ohjelman mukaan muun muassa Kelan vastuulla oleva eläkevastuurahasto on tuottanut lähes parikymmentä miljoonaa markkaa tappiota. Tieto ei pidä paikkaansa.

Kohun jälkeen ei voi kuin ihmetellä, kuinka suurilla kepeillä Kelaa kuritettiin. Keskustelu rönsyili sinne tänne ja jopa Kelasta vastaavat poliitikot olivat vaatimassa sen hallinnon perusremonttia. Jos puheita hieman kärjistää, sanoma oli Kelalle tyly: perusturvan peruslinnakkeessa asiat ovat kovin huonossa jamassa.

Pääjohtaja Pekka Tuomisto oikoo sunnuntain Hämeen Sanomissa karkeimmat Kelaa koskevat virheet. Tuomiston mukaan Kelan on hyvässä iskussa muun muassa asiakaskyselyn tulosten perusteella. Kela tekee virheitä, myöntää pääjohtaja, mutta niistä huolimatta se on jo uudistettu palvelulaitos.

Kelan puolustaminen on jäänyt hämmästyttävän yksipuolisesti Kelan tehtäväksi. Jos puolueilla ja poliitikoilla on uusia näkemyksiä Kelan kehittämiseksi, ne voisi sanoa ääneen. Totta kai Kelan valvontaa on mahdollista lisätä, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Aivan hyvin myös sen hallintoon voidaan ottaa puoluepolitiikan ulkopuolelta jonkun muun kuin tasavallan hallituksen valitsemaa asiantuntemusta. Juuri näitä seikkoja painottaa Tuomistokin.

Kelan kehittämisen ja valvonnan ongelma on sen suuri koko. On turha edes kuvitella, että lisätyn hallituksen 14 valtioneuvoston nimeämää jäsentä voi olla perillä edes auttavasti Kelan toiminnasta. Paljon on tietysti kiinni siitä, kuinka aktiivisesti poliitikko perehtyy sekä esityslistoihin että niiden ulkopuoliseen Kelan elämään. Pulma on myös se, että Kela tutkii aivan liikaa Kelan tekemisiä. Vaikka näin hankittu tieto olisi totta, sen uskottavuutta on helppo horjuttaa.

Pääjohtaja Tuomisto otti Hämeen Sanomissa selvän kannan Kelan tuen väärinkäytöksiin. Poliisi arvioi tukihuijauksia olevan vuodessa 15 miljoonan maksan edestä. Tuomiston mukaan summa on tätä suurempi. Pääjohtaja on oikeassa myös arvellessaan kansalaisten pitävän väärinkäytöksiä moraalia liippavana ongelmana. Aivan mahdottomia ei Kelaltakaan voi odottaa. Edes poliisivaltiossa ei kaikkia vilppejä voida estää tai paljastaa. Ihmisen röyhkeys on usein askeleen kaiken aikaa kehittyvää valvontaakin edellä.

Koonnut: TK
23.11.1999

Muut lehdet -sivulle