Merenkulusta palvelukierroksen vaikein kysymys?
Palvelukaupan uudet neuvottelut alkavat ensi vuonna
Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaat aloittavat ensi vuonna uudet neuvottelut kansainvälisen palvelukaupan vapauttamisen jatkamisesta.WTO:n kauppaministerit päättävät marras-joulukuun vaihteessa Seattlen ministerikokouksessa, missä muodossa neuvotteluja käydään ja tulevatko ne osaksi mahdollista uutta kansainvälisen kaupan monenkeskistä neuvottelukierrosta.
Palvelukaupan neuvottelut alkavat WTO:ssa siitä riippumatta, pystytäänkö Seattlessa sopimaan uuden kattavan neuvottelukierroksen aloittamisesta vai ei.
Tämä johtuu siitä, että Uruguayn kierroksen sopimuksissa sovittiin uudet neuvottelut sekä palveluista että maatalouskaupasta aloitettavaksi vuoden 2000 alkuun mennessä.
Ennakkoon uuden kierroksen vaikeimmaksi aiheeksi on arvioitu maatalouskaupan vapauttaminen. Palvelukaupan laajasta kentästä löytyy kuitenkin vaikeita ongelmia, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa estää myös palvelukaupan neuvottelujen etenemisen uudella kierroksella.
Palvelukaupan neuvottelujen suurimmaksi kompastuskiveksi voi hyvin muodostua Yhdysvaltain huippuprotektionistinen merenkulkupolitiikka.
Kunnon riidan ainekset saattavat piillä myös audiovisuaalisten tuotteiden kaupan vapauttamisessa, jossa ongelmana on erityisesti Ranskan intohimoinen halu suojella omaa audiovisuaalista teollisuuttaan.
Neuvotteluaiheiden kirjossa on lukuisia vaikeita ongelmia. Useimpia niistä voidaan kauppaneuvottelijoiden mukaan kuitenkin pitää "tavanomaisina" neuvottelukysymyksinä. Neuvottelut voivat olla vaikeita, mutta niihin ei etukäteen arvioiden liity ylipääsemättömiä poliittisia ongelmia.
Neuvottelujen pohja Uruguayn kierrokselta
Palvelukauppa otettiin WTO:n monenkeskisen kauppajärjestelmän osaksi vasta Uruguayn kierroksella solmitulla palvelukaupan GATS-sopimuksella.
Palvelusopimus ei ole yhtä syvä ja kattava kuin tavarakaupan sopimukset. Se sisältää myös lukuisia poikkeuksia WTO:n perusperiaatteisiin kuuluvan suosituimmuuskohtelun myöntämiseen muille jäsenmaille.
Uuden palvelukierroksen neuvottelujen pohjan muodostaa GATS-sopimus. Lähtökohtana on markkinoiden avaamisen jatkaminen, sitoumusten syventäminen, sopimusten kattavuuden lisääminen ja keskeneräisten asioiden neuvotteleminen loppuun.
Neuvottelujen aiheet ulottuvat rahoituspalveluista perustelepalveluihin, tavaramerkeistä kuljetuksiin ja rakennuspalveluista turismiin ja matkailuun. Merkittävän uuden palvelukaupan alueen neuvotteluihin tuo palveluteknologian ja sähköisten tietoverkkojen kehitys ja nopea kansainvälistyminen.
Globalisaation myötä tavara- ja palvelukauppa sekä rahoitus ovat kietoutuneet yhä tiukemmin yhteen. Jo nyt tuotanto, palvelut, informaatio ja rahoitus ovat käytännössä kaikki yhdessä osa maailmanmarkkinoilla toimivan yrityksen markkinoimia tuotteita. Tulevaisuudessa niiden erottaminen on entistä vaikeampaa.
Kaikilla maailmankaupan osapuolilla on tästä syystä voimakas kiinnostus nopeasti kasvavien palvelumarkkinoiden avaamiseen ja hyödyntämiseen. Palvelut näyttelevät myös keskeistä osaa elintärkeässä teknologian siirrossa ja globaaleissa suorissa sijoituksissa.
USA kaatoi aiemmat merenkulun neuvottelut
Merenkulun kuljetukset ovat yksi kansainvälisen palvelukaupan vanhimmista alueista. Se kuului myös osana Uruguayn kierroksen palveluneuvotteluihin, mutta merikuljetusten avaamisesta ei neuvotteluissa pystytty sopimaan.
Neuvotteluja jatkettiin kierroksen yli ja ne oli määrä päättää vuonna 1996, mutta hanke raukesi USA:n vastustukseen.
Yhdysvallat ei ollut valmis tekemään tarjousta omien markkinoidensa avaamisesta, mikä johti muidenkin tarjousten vetämiseen pois. Syynä Yhdysvaltain haluttomuuteen oli maan vahvasti protektionistinen merenkulkupolitiikka. Voidaanko neuvotteluja jatkaa uudella kierroksella riippuu ratkaisevasti Yhdysvaltain valmiudesta.
Toistaiseksi USA ei ole ilmoittanut mistä se on halukas neuvottelemaan. Yhdysvallat on niin sanotulla Jonesin lailla sulkenut sisäiset merikuljetusmarkkinansa kokonaan ulkopuolisilta.
USA sääntelee myös valtamerikuljetuksia lukuisilla erilaisilla lastinjakomääräyksillä. Maa tukee merenkulkuelinkeinoa ja telakkateollisuutta sekä taloudellisesti että suojelemalla ja markkinoita säätelemällä.
USA:n protektionistinen merenkulkupolitiikka johti WTO:n merikuljetussopimuksen lisäksi käytännössä myös OECD:ssä neuvotellun kansainvälisen telakkatukisopimuksen kaatumiseen, sillä Yhdysvaltain hallitus on jäädyttänyt sopimuksen käsittelyn.
Suuret laivanrakentajat Etelä-Korea, Japani ja Euroopan unioni ovat hyväksyneet OECD:n sopimuksen, joka estäisi kilpailua vääristävien telakkatukien maksamisen. Yhdysvaltain haluttomuus hyväksyä sopimusta johtunee siitä, että tukien kieltäminen pakottaisi sen muuttamaan merenkulkupolitiikkaansa muutenkin.
EU:lla omia ongelmia av-tuotteiden kaupassa
Euroopan unionin kannalta palveluneuvottelujen poliittisesti herkin ongelma liittyy audiovisuaalisten tuotteiden kaupan vapauttamiseen.
Kiista viivytti EU:n omien neuvottelutavoitteiden hyväksymistä kuukausikaupalle ja se on leimahtanut esiin kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa moneen otteeseen.
Audiovisuaalisten tuotteiden kaupan vapauttamista on vastustanut erityisesti Ranska. Se perustelee markkinoiden sääntelyn jatkamista ja rajoituksia kansallisen kulttuurin suojelemisella.
Pääosin Ranskan vastustus kaatoi viime vuonna valmiiksi neuvotellun OECD:n monenkeskisen investointisopimuksen, jota EU olisi kipeästi tarvinnut.
Nyt EU haluaa investoinnit osaksi uutta neuvottelukierrosta, mutta Yhdysvallat vastustaa sitä. Ilmeisesti USA laskee, että se saa itselleen paremmat tulokset kahdenkeskisillä neuvotteluilla.
Oman lisävärinsä av-kiistaan tuo nopeasti kehittyvä sähköinen kaupankäynti. Teknisen kehityksen myötä kulttuuri- ja viihdeteollisuuden tuotteiden kauppa ja jakelu saattaa lähivuosina muuttua ja kasvaa ennakoimattomalla tavalla. Tätä kautta palvelukaupan ongelmat heijastuvat myös käynnissä oleviin neuvotteluihin sähköisestä kaupankäynnistä.
Euroopan unioni ei ole kieltäytynyt neuvottelemasta audiovisuaalisen kaupan vapauttamisesta, vaikka tällaisia tietoja välillä näkyykin julkisuudessa. Lokakuun lopussa hyväksymissään tavoitteissa WTO-kierrokselle EU:n neuvosto ilmoitti olevansa valmis neuvotteluihin myös tällä alueella.
Palvelukaupan arvo 1 290 mrd dollaria
Maailman palvelukaupan arvo oli WTO:n kauppatilaston mukaan viime vuonna 1 290 miljardia dollaria. Kaupan arvo oli todennäköisesti tätä suurempi, sillä palvelukaupasta ei ole käytettävissä yhtä kattavia tilastotietoja kuin tavarakaupasta.
Palveluviennin arvo oli viime vuonna kolmannes tavaraviennin arvosta. Palvelukaupan suurin viejä ja tuoja on Euroopan unioni, jonka palvelujen kaupan arvo oli suuruusluokaltaan karkeasti 45 prosenttia koko palvelukaupan arvosta.
Maittain tarkastellen palvelukaupan suurin viejä ja tuoja oli Yhdysvallat. Sen palveluviennin arvo oli WTO:n tilastojen mukaan viime vuonna 233,6 miljardia dollaria ja tuonnin arvo 161,5 miljardia dollaria.
STT-IA
19.11.1999
