Rahanpesumääräykset tiukemmiksi
Suomi kannattaa ehdotusta tiukemmaksi EU-direktiiviksi rahanpesusta. Valtioneuvosto ilmoitti torstaina eduskunnalle Suomen hyväksyvän ehdotukset, huolimatta asianajajien ja tilintarkastajien vastalauseista.
Tiukemmilla säännöillä on tarkoitus laajentaa
rahanpesudirektiivin soveltamisalaa ja saattaa se
ajan tasalle. Direktiivi laajenisi kattamaan
pankkien ja vakuutusyhtiöiden lisäksi myös
valuutanvaihtotoimistot, rahansiirtotoimistot ja
sijoituspalveluyritykset.
Rahanpesun alkurikoksen määritelmää
laajennetaan; rahanpesuun ei enää vaadita, että
rahat ovat huumerikoksista peräisin, vaan muita
mahdollisia lähteitä olisivat järjestäytynyt
rikollisuus yleensä tai EU-varoilla tehdyt petokset.
Lisäksi jäsenmaat saisivat itse lisätä muitakin
rahanpesun alkurikoksia. Suomessa tästä ei
aiheudu muutoksia, koska lain mukaan
kätkemisrikoksen taustalla voi olla mikä hyvänsä
rikos.
Ilmoitusvelvollisia epäillystä rahanpesusta olisivat
uuden direktiivin mukaan mm ulkopuoliset
kirjanpitäjät ja tilintarkastajat,
kiinteistönvälittäjät, jalokivien ja jalometallien
välittäjät, rahan kuljettajat, pelikasinoiden
johtajat, omistajat ja toiminnasta vastaavat.
Lakimiehet olisivat ilmoitusvelvollisia silloin, kun
he auttavat tai edustavat asiakkaita esimerkiksi
kiinteistöjen tai arvopaperien ostamisessa tai
myymisessä, yritysten, säätiöiden tai yhteisöjen
perustamisessa. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi
tietoja, jotka lakimies saa toimiessaan
asiakkaansa edustajan oikeuskäsittelyssä.
Kasinoissakin määräykset tiukkenevat; asiakas on
tunnistettava, jos hän ostaa tai vaihtaa
pelimerkkejä vähintään 1 000 euron arvosta.
Asianajajat vastustavat
Epäillystä rahanpesusta pitäisi ilmoittaa
viranomaisille. Mikäli jäsenmaa niin päättää,
voivat itsenäiset lakimiehet saada oikeuden
ilmoittaa tapauksista asianajajaliitolle tai muulle
ammattikunnan itsesäätelyelimelle. Yhteistyöstä
viranomaisten kanssa säädetään erikseen.
Suomen Asianajajaliitto ja osa tilintarkastajia
edustavista tahoista ovat vastustaneet direktiivin
laajentamista oman elinkeinonsa edustajiin.
Asianajajaliitto katsoi, että esitys merkitsisi
länsimaisissa oikeusvaltioissa keskeisen
asiakkaan ja asianajajan keskinäisen
luottamuksen rikkomista. Tilintarkastajat
katsoivat esityksen rikkovan
salassapitovelvollisuutta.
Valtioneuvosto taas katsoi, että nämäkin
ammattikunnat on otettava direktiivin
soveltamisalaan mukaan. Ammatinharjoittajat
voivat työssään havaita epäilyttäviä liiketoimia,
joissa voi olla kysymys rahanpesusta.
Valtioneuvosto huomauttaa myös, että Belgiassa,
Britanniassa ja Ruotsissa tilintarkastajilla on jo
ilmoitusvelvollisuus rahanpesuepäilyistä,
Britanniassa sen lisäksi myös lakimiehillä.
EU-maiden johtajat kiirehtivät tiukempia
rahanpesusääntöjä viimeksi lokakuussa
Tampereen EU-huippukokouksessa. Uusien
sääntöjen on määrä tulla voimaan EU:n
jäsenmaissa viimeistään vuoden 2001 lopussa.
STT-MH
19.11.1999
Politiikka -sivulle
|