Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Venäläinen sotapeli



Tshetshenian toinen sota on jatkunut jo runsaat kahdeksan viikkoa. Venäjä jatkaa päättäväisesti enemmän tai vähemmän valikoivia sotatoimia huolimatta kasvavasta kansainvälisestä arvostelusta.


EU on toistuvasti vaatinut Venäjää hillitsemään sotatoimiaan Tshetsheniassa. EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana vaati myös, että Venäjän pitäisi voimistaa Tshetshenian poliittiseen ratkaisuun tähtääviä ponnisteluja.

Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov vakuuttaa, että Venäjä haluaa lopettaa hyökkäyksensä nopeasti ja alkaa etsiä poliittista ratkaisua tilanteeseen. Sotilaat puhuvat kuitenkin muuta, eikä Venäjä tee mitään poliittisen ratkaisun löytämiseksi.


Mashadov ei kelpaa neuvottelukumppaniksi

Pääministeri Paavo Lipponen painotti Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksessa Helsingissä, että EU:n mielestä presidentti Aslan Mashadov on Tshetshenian vaaleilla valittuna johtajana oikeutettu neuvotteluosapuoli. Venäläiset eivät kuitenkaan suostu neuvottelemaan hänen kanssaan.

Ivanov torjui Mashadovin ja katsoi tämän olevan Tshetshenian terroristien ja rosvojoukkojen hallinnassa.
- Mitä tulee herra Mashadoviin, neuvotteluja kannattaa käydä, jos voi olettaa, että kumppani edustaa jotakin, ja hänen sanaansa ja lupauksiinsa voi luottaa.

- Mashadov on ollut presidentti neljä vuotta. Hänellä on ollut monta tilaisuutta osoittaa valmiutta rauhoittaa tilanne. Sen sijaan saimme rosvojen hyökkäyksen Dagestaniin ja pommi-iskuja Moskovassa, Ivanov sanoi.

Venäjä ei siis lotkauta korvaansa sille, että EU pitää Mashadovia kansansa vaaleilla valituna edustajana ja edellyttää poliittista ratkaisua juuri tämän kanssa. Sen sijaan Kremlin korkea viranomainen Igor Shabdorasolov sanoo, että venäläiset etsivät parhaillaan Tshetsheniasta vaikutusvaltaisia tahoja, joiden kanssa he voisivat neuvotella.

Mashadov itse on vedonnut pikaisten rauhanneuvottelujen aloittamisen puolesta. Mashadovin mukaan taistelut olisi voitu välttää kokonaan, jos Mashadov ja presidentti Boris Jeltsin olisivat tavanneet jo aiemmin.


Kansainvälisiä vastalauseita

Yhdysvallat syyttää Venäjää sodankäyntiä sääntelevien sopimusten rikkomisesta. Venäjän sotatoimet eivät täytä Geneven sopimukseen ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n hyväksymiin sääntöihin sisältyviä sitoumuksia, sanoo. Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja James Rubin.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan taas on vaatinut Venäjää suojelemaan siviilejä Tshetsheniassa. Annan tähdensi, että Geneven sopimuksia siviilien suojelemisesta on noudatettava kaikkina aikoina.

Tiukkasävyisessä lausunnossaan Annan sanoi Venäjän sotatoimien näyttävän menneen jo paljon pidemmälle kuin mitä Venäjän ilmoittaman tavoitteen toteuttamiseksi olisi tarvittu.

Venäjän poliittinen johto onkin joutunut jatkuvasti puolustelemaan Tshetshenian sotatoimiaan kasvavaa kansainvälistä painostusta vastaan. Lännessä arvostellaan venäläisten toimia yhä voimallisemmin ja kysymystä käsitellään ETYJ:n kokouksessa Turkissa.


Vladimir Putinin sota

Sotatoimien myötä suosiotaan kasvattanut Venäjän pääministeri Vladimir Putin on torjunut kaikki väitteet epäinhimillisistä sodankäyntitavoista.

Putinin kannatus on noussut huomattavasti Tshetshenian sotatoimien myötä. Myös presidentti Boris Jeltsin ylistää pääministerinsä kykyjä.
- Katsokaa hänen toimintaansa, arvioikaa hänen tekojaan. Kuinka loogisia, viisaita ja vahvoja ne ovat, Jeltsin sanoi.

Jeltsin tukee Putinia ensi kesän presidentinvaaleja ajatellen.
- Joka päivä olen enemmän ja enemmän vakuuttunut siitä, että tämä on Venäjälle ainoa tie, Jeltsin sanoi televisioidussa puheessa sen jälkeen, kun hän oli keskustellut Putinin kanssa.

Putin on 47-vuotias entinen tiedustelu-upseeri, jonka suosio on noussut rakettimaisesti hänen Tshetshenian sodassa omaksumansa kannan johdosta. Venäjällä sota onkin sangen suosittu, eikä soraääniä juuri kuulu.

Ainoastaan Moskova liberaalipoliitikko Grigori Javlinski on ehdottanut, että sotatoimet Tshetsheniassa keskeytettäisiin ja hallitus aloittaisi neuvottelut tshetsheenien kanssa.

Jabloko-puolueryhmittymän johtaja Javlinski on ehdottanut, että sotatoimissa pidettäisiin kuukauden tauko, mikäli Tshetshenian presidentti Aslan Mashadov ei taivu hänelle asetettuihin tiukkoihin ehtoihin. Siviileille annettaisiin mahdollisuus paeta tai suojautua tulevilta iskuilta.

Tämä ehdotus on kuitenkin hukkunut aseiden kalskeeseen ja sotakiihkoon.


Kysymyksessä on Venäjän sisäinen asia

Venäjä pitää koko kriisiä yksinomaan Venäjän sisäisenä asiana. Venäjä korostaa, että sotatoimet on tähdätty terrorismia vastaan.

- Me olemme tekemisissä hyvin aseistettujen joukkojen kanssa, joita ulkomaat kouluttavat rahoittavat, sanoi pääministeri Putin.
- Toimintamme on täysin hyväksyttävää suhteessa siihen uhkaan, jonka Venäjä on joutunut kohtaamaan, jatkoi Putin.

Venäjä ei tunnusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä ETYJ:llä olevan poliittista roolia Tshetshenian kriisin ratkaisemisessa, valittaa ETYJ:n puheenjohtaja, Norjan ulkoministeri Knut Vollebaek. Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov on torjunut myös ETYJ:n tarjouksen välitysavusta - eihän sisäisissä kysymyksissä tarvita mitään ulkopuolista välitystä.


Sodanpäämäärät epäselviä

Venäjän sotilaat ovat kilvan antaneet lausuntoja Tshetshenian sodasta. Kenraalien lausunnot ovat olleet jossakin määrin ristiriitaisia ja täynnä uhoa. Joukkoon on mahtunut myös varsin omalaatuisia lausuntoja mm. NATO:sta.

Venäjän Pohjois-Kaukasuksella olevien joukkojen komentaja kenraali Viktor Kazantsev sanoi, että hän pommittaisi tarvittaessa Tshetshenian "maan tasalle" viikossa. Hän kuitenkin arvioi, että sotilaallinen operaatio kestää paljon pidempään.

Kenraali Kazantsev ei halunnut taannoisessa Trud -lehden haastattelussa asettaa määräaikaa hyökkäyksen päättymiselle. Hänen mukaansa saattaa kestää vuosia ennen kuin kapinallisjoukot on lyöty niin perusteellisesti, että niistä on jäljellä vain vuorilla piileskeleviä rippeitä.

Kazantsevin mukaan Venäjä pyrkii välttämään miestappioita eikä sen vuoksi kiirehdi operaation loppuun saattamista.

- Se voi kestää vuoden tai vaikka kolme vuotta. Määräaikojen asettamiseen ei ole tarvetta. Armeija tuhoaa heidän (sissien) sotakoneistonsa paljon nopeammin, mutta osa rosvojoukoista siirtyy epäilemättä vuorille, Kazantsev sanoi ja totesi, että "bandiittien" tuhoamisesta vastaavat sen jälkeen poliisi, turvallisuuspalvelu ja rajavartiosto.

Venäjän puolustusministeri Igor Sergejev sanoi puolestaan, että Venäjän sotatoimet Tshetsheniassa saattavat päättyä vuoden loppuun mennessä.
- On mahdollista, että operaatio on ohi ennen vuoden loppua, Sergejev sanoi uutistoimisto Interfaxille.

Venäjän johto on tähän saakka esittänyt vain varovaisia arvioita sodan päättymisestä ja puhunut mieluummin itse tavoitteesta - terroristien tuhoamisesta.


Yhdysvaltain valtapyrkimykset torjuttava

Sergejevin mukaan Yhdysvallat tavoittelee Venäjän heikentämistä ja valvontansa ulottamista Pohjois-Kaukasuksen alueelle.

Itar-Tassin mukaan Sergejev arvioi päättymässä olevaa vuotta sotilaspoliittisesti "erittäin epävakaaksi" maailmassa. Puolustusministeri viittasi erityisesti NATO:n ilmapommituksiin Jugoslaviaa vastaan. Yhdysvaltain ja NATO:n Jugoslaviassa toteuttama "aseellinen aggressio oli haaste Venäjälle".

Venäläinen sotilaskomentaja Anatoli Kvashnin puolestaan hyökkäsi kovin sanoin läntistä sotilasliittoa NATO:a vastaan. Hänen mukaansa NATO saattaa käyttää sotilasvoimaansa myös entisten neuvostotasavaltojen alueella.

Vaikutusvaltainen asevoimien esikuntapäällikkö sanoi turvallisuuskokouksessa Moskovassa, että Kosovon ja Persianlahden sodat ovat osoittaneet NATO:n olevan valmis voimankäyttöön "sen julmimmassa muodossa". Kosovo ja Irak ovat vain ensimmäisiä merkkejä tällaisesta valmiudesta.

Meidän on syytä olettaa, etteivät muut maat, myöskään entiset neuvostotasavallat, jää valmiuden ulkopuolelle, Kvashnin sanoi.

Samassa puheessa hän syytti Yhdysvaltoja aseriisuntasopimusten loukkaamisesta ja sanoi, että Venäjä saattaa joutua lisäämään ydinasevoimaansa.


Traagisia erehdyksiä

Venäläisiä on syytetty siviilikohteiden pommittamisesta. Kremlin apulaiskansliapäällikkö Igor Shabdurasulov onkin myöntänyt, että venäläisjoukot olivat tehneet "traagisia erehdyksiä" Tshetshenian sodassa.

Tshetshenian operaatiomme aikana on tapahtunut joitakin traagisia erehdyksiä. Me valitamme näitä erehdyksiä ja kannamme niistä moraalisen vastuun, Shabdurasulov sanoi, kun häneltä kysyttiin Punaisen Ristin pakolaissaattueen pommittamisesta viime kuussa.

Shabdurasulovin mukaan Venäjä on valmis vuoropuheluun Tshetshenian "tervejärkisten" voimien kanssa. Tässäkään tapauksessa Venäjä ei kuitenkaan lopettaisi hyökkäystään tshetsheenisissejä vastaan, hän totesi.

Tshetshenian itsenäistyminen ei voi koskaan olla neuvottelujen aiheena, vaan kaikissa keskusteluissa on Shabdurasulovin mukaan lähdettävä liikkeelle Venäjän alueellisesta koskemattomuudesta.

Suuri humanitaarinen ongelma

- On valitettavaa, että syntyy humanitaarinen ongelma, toteaa ulkoministeri Igor Ivanov. Ivanov sanoo myös, että Venäjä on valmis sallimaan kansainvälisten järjestöjen avun Ingushiaan paenneille tshetsheeneille.

Tshetshenian ja Venäjään kuuluvan Ingushian rajalla pakolaisten virta on pysynyt tasaisena siitä lähtien, kun Venäjä avasi rajanylityspaikan lähes kahden viikon tauon jälkeen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Ingushiaan saapuu noin 4 000 ihmistä joka päivä.

Köyhässä Ingushiassa on jo lähes 200 000 tshetsheenipakolaista, joiden olot ovat hyvin puutteelliset. UNHCR on erityisen huolestunut niistä noin 21 000 pakolaisesta, jotka joutuvat asumaan junanvaunuissa ja teltoissa pakkasten tultuakin.

Norjalainen diplomaatti Kim Traavik ja hänen ryhmänsä vierailivat Ingushiassa olevilla pakolaisleireillä ja Traavik kuvasi myöhemmin tilannetta vakavaksi. Hän sanoi, että kyseessä on suuri humanitaarinen ongelma ja kansainvälisen yhteisön tulisi tehdä kaikkensa pakolaisten kärsimysten lieventämiseksi.


Jeltsin puolustaa Venäjän kantaa Istanbulissa

Venäjän viime aikoina jatkuvasti sairastellut ja kesällä väistyvä presidentti Jeltsin matkusti ETYJ:n torstaina alkaneeseen huippukokoukseen Istanbulissa. Kokoukseen osallistuu myös Venäjän vahva mies pääministeri Putin.

Jeltsin aikoo osoittaa länsimaille, ettei niillä ole oikeutta arvostella Venäjää rikollisten ja terroristien tuhoamisesta, kertoi uutistoimisto Interfax Jeltsinin sanoneen.
- Jatkamme niin kauan kuin yksikin terroristi on jäljellä.

Venäläinen kenraali Anatoli Kornukov torjui Moskovassa jo ennakolta kaiken puuttumisen Tshetshenian tilanteeseen.

- Tämä on Venäjän asia eivätkä länsimaat ja niiden johtajat - jos he ovat viisaita - puutu itsenäisen valtion sisäisiin asioihin Emme käy sotaa toisen valtion alueella kuten NATO teki Kosovossa, hän sanoi.

Vaikka länsi koventaa sanomaansa, ei varsinaista pakoteuhkaa ole, vaan Venäjä saanee hoitaa Tshetshenian omien aikataulujensa ja mielihalujensa mukaisesti.

TIMO KERVINEN
19.11.1999


Ulkomaat -sivulle