Mauri Sariola eri näkökulmista
Kirjailija Mauri Sariolan syntymästä tulee 25. marraskuuta kuluneeksi 75 vuotta. Painosten ruhtinasta juhlitaan hänen synnyinpaikkakunnallaan Hattulassa lauantaina 27. 11.Sariola-juhlan ohjelmaan kuuluvat tervehdyskäynti kirjailijan haudalla, Hattulan kunnan vastaanotto kutsuvieraille, Sariola-kokoelman julkistaminen sekä pääjuhla Parolan Juteinitalossa, jossa on teemana Kirjailija Mauri Sariola eri näkökulmista. Juhlan päätteeksi julkistetaan ensimmäinen Vuoden Susikoski.
Vuonna 1985 kuollut Mauri Sariola oli tuottelias ja suosittu, joskin laadultaan ailahteleva kirjailija - kiivas julkaisutahti verotti tasoa. Sariolan toinen ongelma oli se, että oikeistolaisena hän istui huonosti 60- ja 70-lukujen vasemmistointellektuellien hallitsemaan nirppanokkaiseen kulttuuri-ilmastoon.
Mauri Sariola arvosti tuotannostaan Kustaa Mauri Armfelt -elämäkerran ylitse muiden ja piti saamaansa kritiikkiä usein kohtuuttomana.
Aina se ei kuitenkaan ollut kohtuutonta - esimerkiksi Napapiirin prinsessa ja Vetämätön värisuora ovat huolimattomasti kyhättyjä ja joka suhteessa epäonnistuneita romaaneja.
Sariolan kirjoja on kuitenkin myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta ja julkaistu yli kymmenellä kielellä kahdessakymmenessä maassa.
Jos Sariolaa kotimaassaan haukuttiinkin Suomen huonoimmaksi kirjailijaksi, niin ulkomailla oli toinen ääni kellossa.
Vuonna 1969 Sariola voitti Ranskassa kirjallaan Lavean tien laki huomattavan jännityskirjallisuuspalkinnon Prix du roman d'aventures'n.
Samoihin aikoihin Suomessa vieraillut ranskalainen kirjallisuustutkija Pierre Sipriot kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa tuntevansa Suomen nykykirjallisuudesta ainoastaan Mauri Sariolan.
Sariolan romaanihahmoista tunnetuin on rikostarkastaja Leo Olavi Susikoski. Oman nimensä lisäksi Sariola kirjoitti ainakin nimimerkeillä Esko Laukko, Simo Hurtta, Simo Arra, ja Simo-Auli Arra.
STT-MH
19.11.1999
