Käytännön ongelmat jarruttavat työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä
Vaikka EU suosii mm. työllisyyssyistä työvoiman liikkuvuutta, vain vajaat kaksi prosenttia EU-kansalaisista työskentelee toisessa jäsenmaassa.Innokkaimpien lähtijöiden eli koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden liikkuvuutta ryhdytään nyt edistämään oman hankkeen avulla.
EU:n komissio on myöntänyt 250 000 euroa (1,5 milj. markkaa) Mobile-net -liikkuvuusprojektia varten. Hankkeen toteuttaa eurooppalaisten koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden Eurocadres-järjestö. Suomesta mukana ovat koulutettujen Akava ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
Käytännössä liikkuvuutta jarruttavat mm. tiedonpuute ja tutkintojen tunnustamiseen liittyvät ongelmat.
Suomessa maanantaina vieraillut Eurocadresin ranskalainen puheenjohtaja Michel Rousselot vetosikin mm. opetusministeriössä, että Suomi puheenjohtajamaana edistäisi tutkintojen tunnustamista.
Ns. säädellyistä ammateista kuten lääkärin ja sairaanhoitajien tutkintojen tunnustamisesta on jo annettu direktiivejä. Mm. ekonomeilla ja insinööreillä voi taas olla vaikea saada kunnon palkkaa, koska näitä tutkintoja ei ole virallisesti tunnustettu ulkomailla.
Tutkintoihin liittyviä ongelmia voitaisiin ratkoa mm. komission, työmarkkinaosapuolten, ammatillisten järjestöjen ja opiskelijajärjestöjen yhteistyöllä.
Toinen iso ongelma on sosiaalisten etuuksien kuten lisäeläkekertymien siirto maasta toiseen. Esimerkiksi Saksassa tämän palkkaedun saaminen edellyttää kymmenen vuoden työrupeamaa samassa yrityksessä, Rousselot huomautti.
Myös sopimuskäytäntöjen erot saattavat tuoda ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Englannissa sairaanhoitajille tehdään toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, joten Suomeen palava joutuu irtisanomaan itsensä. Tämä taas voi tuoda pulmia työttömyyskorvauksen saannissa, kuvasi STTK:n kv-sihteeri Pirkko Nikula.
Tietoa ja tukea
Hankkeen aikana Eurocadres kouluttaa jokaiseen EU-maahan ulkomaille lähteviä opastavan kontaktihenkilön, jolta voi kysellä vaikkapa sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvistä asioista.
Apua tarjotaan myös ulkomailta kotimaahan palaaville. Hanke on yksivuotinen, mutta verkosto jatkaa sen jälkeenkin.
Tavoitteena on myös löytää joka maasta ammattijärjestö, jonka puoleen lähtijä voisi ongelmien ilmetessä kääntyä. Ongelmana on kirjava järjestökenttä: esimerkiksi EU:n työntekijöillä on useita keskenään kilpailevia järjestöjä.
Eurocadres on jo laatinut sopimusesityksen pelisäännöistä, joita sovellettaisiin ulkomaisiin tilapäisesti maassa työskenteleviin jäseniin.
Eurocadresin varapuheenjohtaja, Akavan kv-sihteeri Mona Hemmer muistutti, että Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö hyväksyi kesällä Helsingin-kokouksessaan julistuksen ammattiyhdistysjäsenyyden tunnustamisesta.
Koulutetut innokkaimpia
Koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt ovat toistaiseksi hanakin työntekijäryhmä lähtemään ulkomaille töihin.
Suomesta on akavalaisia ulkomailla noin 5 400 ja STTK:laisia noin 5 000.
Akavalaisista on eniten ulkomaille suunnannut Tekniikan akateemisten liiton, Ekonomiliiton ja Lääkäriliiton jäseniä. STTK:n ykkösiä ovat tehyläiset.
Eurooppalaisten koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden järjestö Eurocadres edustaa noin viittä miljoonaa korkeasti koulutettua.
STT-IA
19.11.1999
