Naiset peräävät samapalkkaisuutta ja pääsyä tes-neuvotteluihin

Katkerat kokemukset ovat osoittaneet, että muutkin naisille tärkeät kysymykset tuppaavat unohtua neuvottelupöydältä, elleivät he ole itse pitämässä puoliaan. Mm. näin todettiin Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n tasa-arvokonferenssissa Helsingissä.

Potkua tasa-arvotyölle haetaan tasa-arvosuunnitelmasta, joka hyväksytään tiistaina alkavassa EAY:n edustajakokouksessa. Naisten osuuden kasvattamisen lisäksi siinä esitetään tasa-arvon valtavirtaistamista: sitä, että tasa-arvokysymykset olisi otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Suunnitelma jättää tasa-arvoon pyrkimisen keinot kansallisesti päätettäviksi. Tuloksiin pääseminen edellyttää joka tapauksessa poliittista tahtoa ja mm. raakaa tilastotietoa miesten ja naisten palkoista.

EAY odottaa sopimukseen sitoutuvilta väliraporttia kahden vuoden kuluttua. Lopullinen arviointi tasa-arvotoimien tuloksista tehdään EAY:n seuraavassa edustajakokouksessa vuonna 2003.

Suomesta EAY:n jäseninä ovat palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Toukokuussa voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen myötä naisten ja miesten tasa-arvo on myös yksi EU:n virallisista tavoitteista.

Lasikatto murtamatta

Pelkona on, että yleinen palkkaerojen kasvu vain lisää naisten ja miesten välistä palkkakuilua, koska naisten osuus matalapalkkaisissa on suhteellisesti suurempi kuin miesten.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen varoitti, että tulokseen sidottujen palkanosien yleistyminen voi sekin laventaa kuilua. Naisille tyypillisillä aloilla julkisella sektorilla tulosten mittaaminen on huomattavasti hankalampaa kuin vaikka teollisuudessa.

- Naisten pätevyyttä ei arvioida samalla tavalla kuin miesten. Lasikatto on yhä olemassa - myös ay-liikkeessä, tiivisti johtaja Bernadette Tesch-Segol yksityisalojen eurooppajärjestöstä Euro-Fietistä.

Naisten osuus ay-liikkeen päätöksenteossa ja edunvalvonnassa jää kaikissa maissa alle heidän osuutensa jäsenistöstä. Heidän osuutensa kasvu pitäisi myös tasa-arvokysymykset, mm. samapalkkaisuuden, nykyistä selvemmin esillä. Asenteissa on tosin vielä korjattavaa.

- Tasa-arvoasioissa etenemistä ei pidetä niin suurena ansiona neuvottelijalle kuin palkankorotusta, vertasi pääsihteeri Peter Cassels Irlannin palkansaajakeskusjärjestöstä ICTU:sta.

Myös työehtosopimuksen muodolla näyttää olevan merkitystä. Tasa-arvosuunnitelman mukaan keskitetyt työehtosopimusneuvottelut tuovat parempia tuloksia tasa-arvolle kuin hajautettu neuvottelujärjestelmä. Ihalainen totesi Suomen kokemusten todistavan samaa.

Puitesopimuksilla lisää tasa-arvosuunnitelmia

Nyt tasa-arvosuunnitelma on tehty harvemmassa kuin joka kolmannessa yrityksessä.

Ihalaisen mukana työmarkkinajärjestöt voisivat myös laatia tasa-arvoisen työyhteisön kriteerit ja antaa ne täyttävälle yritykselle siitä todistuksen.

Ihalainen myönsi, että myös ay-liikkeen itsensä olisi nostettava naisia esiin nykyistä näkyvämmin. Liittotasolla edustus on kunnossa, mutta keskusjärjestötasolla vaatimaton.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen harmitteli illuusiota, että tasa-arvo olisi meillä jo saavutettu.
- Sitä vaikeampaa tasa-arvon saavuttaminen on, hän viittasi mm. työmarkkinoiden jakautumiseen miesten ja naisten aloihin, palkkakuiluun ja perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmiin.

Hyvät tavoitteet käytäntöön

Vaarana myös on, että tasa-arvokeskustelu raahaa työelämän muutosten jäljessä. Miten käy tasa-arvon määräaikaisten työsopimusten ja työvoiman vuokrauksen yleistyessä?

Säätiö on hakenut malleja tasa-arvoa edistävistä työehtosopimuksista ja työelämän käytännöistä. Tätä varten tutkittiin 270 työehtosopimusta 15 eri maasta. Suomesta esimerkkeinä ovat tupon tasa-arvoerä ja Ylen ja kemianteollisuuden sopimukset.

Tutkimus osoittaa, että toimiakseen sopimuksella on oltava sitovat tavoitteet ja aikataulu. Tarvitaan myös koulutusta ja tehokkaita sanktioita. Esimerkiksi Espanjassa ja Saksassa sukupuoliseen häirintään syyllistynyt siirretään muihin tehtäviin.

STT-IKK
2.7.1999