Ensi vuoden budjetti 5 miljardia ylijäämäinen



Vuoden 2000 budjetista on tulossa runsaat 5 miljardia ylijäämäinen, ja valtion velkaa lyhennetään 6 miljardilla, ilmoitti valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) keskiviikkona valtiovarainministeriön sisäisten neuvottelujen päätteeksi.


- Eräs aikakausi on päättynyt, toivon mukaan lopullisesti. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen budjettiesitys on myös kansantalouden tilinpidon mukaan ylijäämäinen. Näin on viimeksi ollut muistaakseni vuonna 1990, Niinistö kertoi.

- Hallituksen koko vaalikaudeksi asettama tavoite menojen jäädyttämisestä toteutuu jo ensi vuonna, Niinistö kehui.

Budjetin loppusummaksi tulee 192 miljardia markkaa, eli keväällä päätetystä kehyksestä nipistettiin miljardi pois.

Tämän vuoden budjetin lopullisesta loppusummasta luku kohosi yhdellä miljardilla. Korotus selittyy EU:n kautta tulevilla ja menevillä rahavirroilla, mm. maatalousratkaisun aiheuttamilla kuluilla, Niinistö selvitti. Valtion velanhoitoon varataan saman verran kuin täksi vuodeksi, eli 28 miljardia markkaa.

Kasvuluvut tukevat budjettia

Budjetti perustuu laskelmiin, joiden mukaan ensi vuoden talouskasvuksi tulee 3,9 prosenttia ja työttömyys laskee 9,3 prosenttiin. Laskelmaa tukee keskiviikkona saatu laskelma huhtikuun talouskasvusta, joka nousi 4,6 prosenttiin.

- Luku kuvaa todennäköisesti hyvin tämänhetkistä tilannetta. Kasvu tuo mukanaan budjettiin myös eräitä automaattisia säästöjä ja tulon lisäystä, Niinistö kertoi.

Budjettiin kaavaillut veroratkaisut jätetään odottamaan syksyn tulopoliittisia neuvotteluja. Pääomavero nousee joka tapauksessa 29 prosenttiin. Jos maltilliseen tuporatkaisuun päästään, jo pääomaverotulojen nousu rahoittaa suurelta osin ansiotuloveron alennuksia, Niinistö sanoi.

Minkäänlaisia arvonlisäveron, kuten ruoan arvonlisäveron, alennuksia ei ole luvassa.

Ylikuumenemiseen varaudutaan

Keskusteluissa esiintynyttä ylikuumentumista ei toistaiseksi ole havaittu kuin säässä, Niinistö veisteli. Ylikuumentumista on budjetissa pyritty kuitenkin ehkäisemään.

- Monivuotinen, eurooppalaisittain vahva kasvu luo riskiä ylikuumentumiseen - siihen on kyettävä vastaamaan ajoissa. Budjetissa on varauduttu sekä syihin että seurauksiin, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan budjetti on jo sellaisenaan tiukka, eikä ministeriökohtaisiin neuvotteluihin jää juuri pelivaraa. Jo kehysneuvotteluissa on ministeriöiden esityksistä karsittu 6-8 miljardia pois.

Jos syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa ei päästä kohtuulliseen tulokseen, täytyy budjettia kuitenkin kiristää, Niinistö sanoi.

Tämä olisi ylikuumenemisen seurausten hoitamista eikä siihen mielellään haluttaisi mennä.

Työryhmä selvittämään työmarkkinoiden kapeikkoja

Niinistö esittää työministeriölle yhteistä työryhmää, joka selvittäisi budjettiriiheen mennessä, miten työvoiman tarjontaa voitaisiin tukea alakohtaisen työvoimapulan ehkäisemiseksi sekä miten työttömien työnhakua voitaisiin aktivoida.

Työministeri Sinikka Mönkäre (sd.) on Niinistön mukaan periaatteessa suostunut työryhmän asettamiseen. Työryhmä selvittäisi, miten viime vuoden talousarviossa päätettyjen työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäämisessä on onnistuttu. Tähän liittyy kysymys työttömien ilmoittautumisvelvollisuudesta sekä se, onko työvoiman liikkuvuus parantunut.

Niinistön mielestä olisi myös selvitettävä, voisiko estää ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemisen pelkän tukityön avulla.

- Myös tukityöstä maksettavan palkan määrän suhdetta työttömyyskorvaukseen tulisi miettiä, Niinistö sanoi.

Eläkkeelle lähtemistä pyritään myöhentämään mm. Kari Puron johtaman eläketyöryhmän tulevien esitysten pohjalta. Samoin ihmiset pitäisi saada etsimään työtä laajemmalta alueelta selkeyttämällä säännöt siitä, kuinka suurelta alueelta työntekijä on velvollinen ottamaan työtä vastaan.

Asuntoihin rahaa kuumenemispuheista huolimatta

Niinistön mukaan valtion asuntotuotantoon on tulossa noin 7 miljardin määräraha viime aikojen ylikuumenemispuheista huolimatta.

Asuntotuotantoa on pidetty myös keinona estää ylikuumenemista ja työvoimakapeikkojen syntymistä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki on pitänyt julkisuudessa järjettömänä nykyistä tilannetta, jossa asuntoja ei synny kasvukeskuksiin, vaikka ihmiset muuttavat niihin joka tapauksessa.

- Jos 7 miljardilla ei asuntoja synny, niin johan se olisi kummallista, Niinistö totesi.

Kosovon jälleenrakentamiseen ei ole varattu rahoja. Rauhanturvajoukkoihin arvellaan kuluvan 250 miljoonaa, mutta niistä rahoista päätetään myöhemmin, Niinistö kertoi.

STT-IKK
2.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE