Etiopian vesiohjelmalla pellot kukoistavat



Entisen teekaupustelijan Ali Girren Sugalin rinnalla seisoo nuori raskaana oleva vaimo. Kolme vuotta sitten Alin elämässä kituutus loppui, kun hän muutti Dire Dawan kaupungin kaduilta maalle Berak-Midiganin kylään, jossa rakennettiin talkoilla kastelukanavaa. Hän sai myös hehtaarin maata.


Ensimmäisen satonsa hän joutui kasvattamaan kantovedellä, mutta sitten valmistui pato. Ali viljelee maissia, durraa, tomaattia, sipulia, kaalia ja chiliä. Pellolla on mangoa, appelsiini- ja banaanipuita. Ali esittelee innoissaan rakentamaansa taloa, jossa asuvat myös hänen äitinsä, veljensä ja kaksi siskoaan.

Itäisen Etiopian alueella on kolmentoista viime vuoden aikana 60 000-100 000 ihmistä kokenut samanlaisen muutoksen kuin Ali Girre Sugal Luterilaisen maailmanliiton maanparannus- ja vesiohjelmien avulla.

LWF oli ensimmäinen avustusjärjestö, joka siirtyi hätäavun sijaan tarjoamaan ihmisille mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä.

Tähän liittyy olennaisesti naisten aseman parantaminen. Heille tarjotaan lainoja, joilla he voivat ostaa vaikka kotieläimiä tai aloittaa oman pikku yrityksen. Myös Etiopiassa on huomattu, että naisille annettu raha menee varmimmin koko perheen hyödyksi.

Viljapalkalla töihin

Pato- ja kastelukanavahankkeissa rakennustyössä oleville kyläläisille maksetaan palkka viljana. He tekevät työtä esimerkiksi 15 päivää ja sitten on saman verran vapaata. Luterilainen maailmanliitto kustantaa sementin ja liiton paikalliset asiantuntijat antavat taito-tietoa.

Rakentaminen on kyläläisten yhteishenkeä vahvistavaa. Paimentolaisheimoissa on ollut tapana luottaa vain itseensä, yhteistyö onkin muuttanut mm. somaliväestön kulttuuria.

Kastelujärjestelmien avulla ihmiset saavat pelloiltaan kolme satoa vuodessa. Viljaa riittää varastoon ja satoa myytäväksi asti.

Maanviljelijöitä neuvotaan myös suojelemaan peltojaan luonnonmukaisella lannoittamisella. LWF:n työntekijät jakavat asukkaille siemeniä. He voivat niin ikään saada lainaa siemenien ja uusien työkalujen ostamiseen.

Kastelujärjestelmien ja kanavien lisäksi rakennetaan terasseja ja istutetaan puita allasalueen ympärille.

Etiopiassa eroosio on paha vaiva, sillä vaikka vettä sataisi runsaasti, valuu se kaikki maan rakoon. Metsittäminen on vahvasti mukana, kun yli 60 miljoonan asukkaan Etiopiasta tehdään taas vihreää. Metsät kun ovat huvenneet peltojen tieltä ja polttopuiksi.

Silti maassa on todella paljon vihreitä alueita, myös järviä ja jokia. Meidän mielikuvissamme Etiopia on usein vain se aavikko, jossa oli nälänhätä 1980-luvulla.

Omat koulutetaan vastuunkantajiksi

LWF:n hankkeissa koulutetaan kylään vastuuhenkilöt. He vastaavat tuotannon suunnittelusta, veden säännöstelystä, maanviljelytekniikasta ja kanavien puhdistamisesta. Kerran kuussa paikan päällä käy LWF:n yhteyshenkilö.

LWF:n vesi- ja maanparannustoimiston johtaja Gebreys Haile ei malta olla kehumatta, että ohjelman avulla on koko massa saatu vähintään 200 000 ihmistä onnellisemmiksi. Ainoa asia, joka voi hyvän kehityksen pilata, on sota.

Gebreys ei voi ymmärtää, mitä hyötyä on Etiopian ja Eritrean välisestä pullistelusta, kun maat ovat kansojen puolesta yhtä. Varsinkin rajaseudulla Tigrayssa on tehty paljon töitä ja siellä on paljon patoja, jotka voidaan taistelun tuoksinassa tuhota.

LWF:n hankkeiden suurimpia rahoittajia ovat olleet Pohjoismaat, Saksa, Yhdysvallat, Kanada ja American Lutheran Relief CWA. Suomen apua on ohjannut ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston kautta Kirkon ulkomaanapu, jolla on ollut myös omia keräyksiä Etiopiaan.

Toisen vuorolla ei saa ottaa vettä

Itä-Etiopiassa Germamissa on 1992 aloitettu projekti. Laajalla alueella on yli 10 000 ihmistä. Väestö on täällä oromo-heimoa, maanviljelijöitä ja paimentolaisia.

Paikka näyttää siltä kuin olisimme herran kukkarossa. Papaijat, mangot, banaanit ja appelsiinit kasvavat, vesi solisee kanavassa ja joella. Ihmisillä on ruokaa, lapset leikkivät, aurinko paistaa ja ilma on kuin linnun maitoa.

Germamissa on maan lisäksi pantu kuntoon perusterveydenhuoltoa ja lapset käyvät koulua. Kuten useissa muissakin kylissä, Germamissa naisilla on oma ryhmänsä, jossa he saavat talous- ja terveysvalistusta.

Yksinkertaisia asioita saadaan aikaan. Perhesuunnittelu mahdollistaa järkevän talouden pidon. Malariaa ehkäistään, jos karja ja ihmiset asuvat erillään ja juovat eri vettä. Kotien ilma on terveellisempi, mikäli savu johdetaan tulisijasta ulos yksinkertaista putka myöten.

Kylän komitea päättää vedenkäytöstä ja antaa kullekin perheelle oman vuoron. Toisten vuorolla ei saa vettä ottaa. Rangaistus tästä ja muista mahdollisista väärinkäytöksistä on vuoron pois ottaminen.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma myös Etiopiassa. Vettä voidaan vähentää sellaiselta viljelijältä, joka lyö tai kohtelee vaimoaan kaltoin.

Joskus kyläläiset voivat tuoda lehmiä kanavalle juomaan. Komitea voi tulla apuun, kun syntynyttä riitaa yritetään sovitella. Germamissa on kaksi kanavaa, toinen juomavedelle ja toinen kasteluun.

STT-IA
2.7.1999


ULKOMAAT -SIVULLE