 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Saksa jää pois Oulusta - Kielikiistat ovat EU:n ikuisuuskysymyksiä
Saksa ei osallistu Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäiseen kokoukseen eli teollisuusministereiden epäviralliseen tapaamiseen Oulussa perjantaina. Asiasta ilmoitti Saksan talousministeriön tiedottaja Regina Wierig torstai-iltana Bonnissa.Suomi ei ole Wierigin mukaan suostunut Saksan pyyntöön, jonka mukaan saksa olisi hyväksyttävä viralliseksi työkieleksi EU:n epävirallisissa kokouksissa englannin ja ranskan ohella, Wierig kertoi. Suomen hallituksen edustaja oli aiemmin päivällä vahvistanut, että liittokansleri Gerhard Schröder on lähettänyt asiasta kirjeen pääministeri Paavo Lipposelle. Kirjeessä Schröder sanoi maansa "harkitsevan" osallistumistaan EU:n epävirallisiin kokouksiin, kunnes kieliasiaan on saatu korjaus, Brysselin diplomaattipiireistä vahvistettiin. Suomen kauppa- ja teollisuusministeriöstä kerrottiin aiemmin torstaina, että Saksan osallistuminen kokoukseen nähdään, kun kokous alkaa. - Tämänhetkisen näkemyksen mukaan Saksa ei osallistu kokoukseen, mutta tilanne voi olla toinen perjantaina, EU-tiedotuspäällikkö Ilkka Puro summasi ennen kuin illalla tuli tieto Saksan kielteisestä päätöksestä. Hänen mukaansa ratkaisua kiistaan on etsitty siinä kuitenkaan vielä onnistumatta. Saksalle ei näillä tiedoin näyttäisi riittävän, että saksa tulkattaisiin passiivisesti eli saksasta englanniksi, ranskaksi tai suomeksi. Saksa on ollut yhtenä työkielenä kahden puheenjohtajakauden aikana, koska edelliset puheenjohtajat Saksa ja Itävalta ovat saksankielisiä. Saksassa ei ole erillistä teollisuusministeriä, vaan teollisuus kuuluu talousministeri Werner Müllerin alaisuuteen. Oulun kokouksen teemana on kilpailukyky tietoyhteiskunnassa.
Ikuinen kiistanaiheSaksan jääminen pois Oulun epävirallisesta teollisuusministerikokouksesta nosti jälleen kerran esille vanhan arvovaltakiistan EU-maiden kielten asemasta. Suomi on pyrkinyt kokousjärjestelyissä siihen, että kielivalikoima ja tulkkijoukko pidetään mahdollisimman pienenä epävirallisissa kokouksissa.Oletusarvona on siksi ollut, että työkielet epävirallisissa kokouksissa ovat englanti ja ranska. Suomi järjestää myös tulkkauksen puheenjohtajamaan kielelle eli suomeksi - ruotsi taas ei ole mukana, vaikka sekin on Suomen virallinen kieli. Saksa on päässyt työkielten joukkoon toisinaan, joskus se on ollut poissa. Viime aikoina se on ollut mukana, mutta tämä johtuu puheenjohtajamaista. Edellinen puheenjohtajamaa oli Saksa, sitä edeltävä Itävalta. Britannian kaudella saksa oli käytössä, koska englanti oli puheenjohtamaan kieli. Luxemburgin kaudella saksa oli mukana, koska saksaa puhutaan maassa ranskan ohella yleisesti. Saksassa oli kuitenkin levinnyt käsitys, että saksa on nyt tehnyt lopullisen läpimurron ja päässyt työkielten joukkoon. Suomi ei tähän käsitykseen yhtynyt, ja perustelee linjaansa kielten välisellä tasa-arvolla - Saksan on turha vaatia erityiskohtelua. Virkamiesten mukaan saksan ottaminen mukaan nostattaa hyvin nopeasti vaatimukset, että myös espanja, italia ja hollanti otetaan mukaan. - Ja sen jälkeen vaaditaan seuraavaksi portugalia, minkä jälkeen voikin jo yhtä hyvin ottaa mukaan kaikki viralliset kielet, totesi eräs suomalaisvirkamies äskettäin.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE