 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tangoja ja epävarmuutta Tallinnassa
Suomen puheenjohtajuutta Euroopan unionissa juhlittiin 1. heinäkuuta myös useissa järjestön jäsenyyteen pyrkivistä maista. Juhlien muodot tosin poikkesivat toisistaan.Tallinnan Toompen kukkulalla suurlähettiläs Pekka Oinosen isännöimässä tilaisuudessa pyrittiin osoittamaan, että EU ei ole pelkkiä direktiivejä ja säädöksiä, vaan myös eurooppalaista yhteiseloa. Suomen suurlähetystössä järjestetyssä kesäjuhlassa nähtiin virolaisministerien lisäksi maan johtavat taloudelliset ja poliittiset päättäjät. He eivät kuitenkaan saaneet kuumassa kesäillassa kuulla kuivia ja/tai asiapitoisia puheita. Suurlähettiläs Oinonen muistutti lyhyesti musiikin ja eritoten tangon merkityksestä pohjoisessa suomalaisugrilaisessa kulttuurissa ja antoi sen jälkeen laulunvuoron Arja Korisevalle, joka hoiti oman osuutensa suomalaisella tyylikkyydellä.
Virolaiset epäröivätSamanaikaisesti Toompean juhlien kanssa Virossa julkistettiin laaja tutkimus virolaisten suhtautumisesta Euroopan Unioniin. Sen tulokset osoittavat, että EU:n virkamiehillä on vielä paljon selvitettävää liitosta.Kuten muissakin maissa Virossa ihmiset katsovat, että EU-päätökset syntyvät liian suppeassa piirissä. Noin kaksi kolmasosaa Saar-Poll-tutkimuslaitoksen kyselyyn vastanneista katsoi, että kansan ääntä ei ole EU-kysymyksessä kuunneltu ja kansa ei liioin saa jäsenyydestä päättää. Samalla yli puolet virolaisista (55 prosenttia) arvioi, että Viro on vielä itsenäisenä valtiona liian nuori astumaan unionin riveihin. Myöskään EU:n etuihin ei uskota. Vain 45 prosenttia uskoo, että uudet säädökset parantavat mm. terveydenhoitoa, 37 prosenttia uskoo eläkkeiden nousuun ja vain runsas neljännes (27 prosenttia) uskoo maatalousväestön elinolojen parantumiseen. EU:n suora vastustus on Virossa kasvanut viime kuukausien tapahtumien myötä nopeasti. Kun viime marraskuussa järjestön jäsenyyttä vastusti vain 11 prosenttia vastanneista, oli kielteisellä kannalla uuden tutkimuksen mukaan 23 prosenttia. Voimakkaimmin vastustus oli kasvanut ei-virolaisen väestönosan keskuudessa. Marraskuussa heistä 11 prosenttia vastusti jäsenyyttä. Viime kuukausien tapahtumien johdosta vastustajien lukumäärä oli kaksinkertaistunut 22 prosenttiin. Samanaikaisesti oli epävarmojen vastaajien lukumäärä oli pudonnut 42 prosentista 37 prosenttiin. Jäsenyyden kannattajien määrä on Virossa edelleen lähes puolet koko vastaajakunnasta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE