Suomalainen gm-peruna markkinoille Yhdysvalloissa



Helsingin yliopiston kasvintuotantotieteen laitoksen kehittämän geenimanipuloidun perunan markkinointi tapahtuu Yhdysvalloissa, etenkin nyt kun geenimanipulaatiota koskeva lainsäädäntö tiukkeni Euroopan unionissa, sanoo laitoksen professori Eija Pehu.


- Meidän peruna-innovaatiomme on patentoitu Yhdysvalloissa vuonna 1996. Olemme saaneet patentin geenille ja olemme markkinoimassa sitä Yhdysvalloissa. Amerikkalaiset siirtävät geenin jalostuslinjoihin ja lajikkeisiin, Pehu kertoo.

Suomessa ei ole myyty gm-ruokaa, paitsi juustonvalmistuksessa on käytetty gm-juoksetinainetta.

EU ei hyväksy kolmeen vuoteen uusia geenikasveja

Euroopan unionin ympäristöministerit käytännössä jäädyttivät viime viikolla uusien gm-kasvien käyttöönoton vuoteen 2002 saakka.

Direktiiviluonnos, jossa on tiukempia sääntöjä myös geeniruoan merkinnöille, virallistettaneen myöhemmin. Siihen saakka Euroopassa saa myydä vain jo hyväksyttyjä siirtogeenisiä lajikkeita; maissia, rapsia, soijaa ja salaattisikuria.

Yhdysvaltain maatalousministeri Dan Glickman vaati viime viikolla, että EU:n täytyy perustaa geeniruokaa koskevat direktiivit tieteeseen, ei kuluttajien pelkoihin. Yhdysvaltalaisia tuottajia harmittaa EU:n kieltäytyminen uusista gm-kasveista, koska maan viljelijät tuottavat gm-kasveja innokkaasti.

Esimerkiksi Yhdysvaltain soijasadosta liki 55 prosenttia on tänä vuonna geenisoijaa. Vuonna 1996 geenisoijaa oli vain kaksi prosenttia sadosta.

Agronomi Hobbelink: Geenimuunneltujen kasvilajikkeiden käyttö sopii vain suurtiloille

Kansainvälisen geenitekniikkaa seuraavan Grain-järjestön perustajan Henk Hobbelinkin mukaan geenimuunnellut kasvilajikkeet ja torjunta-aineiden käyttö soveltuvat vain yhtä lajiketta viljeleville suurtiloille.

Maatalousekologiaan perehtyneen agronomi Hobbelinkin mukaan geenimuunneltujen, eli gm-kasvien viljely köyhdyttää pienviljelijöitä, erityisesti kehitysmaissa. Pienviljelijät viljelevät useita kasveja pienillä pelloilla, joilla voidaan menestyksekkäästi torjua tuholaisia ja tauteja luonnonmukaisilla, halvoilla keinoilla.

Jos viljelijä menettää sadon yhden lajin kohdalla, menetys ei ole niin suuri, jos viljelijällä on muitakin lajeja pelloillaan. Tuholaiset iskevät helpommin yhden lajin viljelyksiin suurilla pelloilla, joilla suoritetaankin laajoja torjunta-aineruiskutuksia ilmasta.

Maatalousalan suuryhtiöt ovat kytkeneet siemenkaupan ja torjunta-aineiden kaupan, sanoo Hobbelink.

- Esimerkiksi ylikansallinen, maailman suurin maatalousalan yhtiö Monsanto pakottaa gm-kasvin viljelijän käyttämään yhtiön tuottamaa Round-up-nimistä rikkaruohontorjunta-ainetta, jota ilman viljely ei onnistu, sanoo Hobbelink.

- Parempi olisi jos vain laajat, yhtä lajiketta tuottavat tilat turvautuisivat torjunta-aineiden käyttöön. Geenimuunneltujen kasvien viljely ja siihen olennaisesti liittyvä torjunta-aineiden käyttö on haitallista etenkin pienviljelijöille. Pienviljely ylläpitää lajien monimuotoisuutta ja täten turvaa lajien säilymistä, sanoo Hobbelink.

Itsemurhageenejä

Suurin osa maapallon viljelijöistä, eli 1,5 miljardia viljelijää, on riippuvainen omasta siemenviljasta.

Perinteisesti maanviljelijät ovat risteyttäneet omia siemenviljalajikkeitaan paikallisilta toreilta ostamiensa siementen kanssa. Näin he ovat saaneet kestäviä lajikkeita käyttöönsä. Siemenvilja mielletään tärkeäksi turvallisuutta ylläpitäväksi tekijäksi.

Gm-kasvien tuottajat käsittelevät kasvien siemeniä siten, että kasvista tulee steriili eli sen siemenet eivät idä. Tätä kutsutaan terminaattoritekniikaksi. Terminattooriteknologian avulla käsiteltyjä geenejä kutsutaan itsemurhageeneiksi.

Hobbelinkin mukaan etenkin kehitysmaissa lukutaidottomat viljelijät joutuisivat pahaan kemikaalikierteeseen, mikäli yhtiöt kaupallistavat terminaattoripatentteja ja viljelijät ajautuisivat terminaattorigeenikasvien viljelijöiksi.

Yhtiön myymät siemenet kasvavat vain, jos viljelijä laittaa peltoonsa yhtiön tuottamaa kemikaalia, joka sisältää kasvua laukaisevan aineen. Tänä keväänä yksi suurimmista alan yhtiöistä sai patentin terminaattoritekniikalle.

YK:n alainen asiantuntijaelin SBSTTA, joka tutkii muun muassa luonnon monimuotoisuutta ja geeniteknologiaa, kokoontui kesäkuussa Montrealissa Kanadassa käsittelemään terminaattoritekniikkaa. SBSTTA:n tutkijat ovat raporteissaan esittäneet näkemyksensä, jonka mukaan hallitukset eivät ehkä saa tarpeeksi tietoa terminaattoritekniikasta.

Tutkijoiden mukaan suuryhtiöt pyrkivät esittämään tutkimustuloksiaan tuotteidensa myyntiä edistävällä tavalla.

Kasvigeenitekniikalla pyritään myös tuottamaan vasta-aineita lääkeaineisiin.

Lontoon terveystieteen keskuksen elintensiirtotutkimuksen johtajan Anthony Jevnikarin mukaan keskus aikoo lähiaikoina kasvattaa Intiassa Delhin lähistöllä sijaitsevilla koeasemilla tupakkaa, johon on istutettu ihmisen geeni.

Tutkijoiden mukaan kokeilu on historiallinen. Tupakassa on ihmisgeeni, joka tuottaa interleukin-10-proteiinia, jonka uskotaan auttavan joihinkin elimistön tulehdustauteihin, muun muassa Crohnin tautiin.

Britannian maatalousministeriön asiantuntijaryhmän mukaan eräät gm-maissiin manipuloidut antibiooteille vastustuskykyiset geenit mahdollisesti muuttavat ihmisen elimistössä olevat bakteerit vastustuskykyisiksi antibiooteille.

Tällä tavoin geenimanipuloitu maissi tekee mahdollisesti tyhjäksi kahdeksan eniten myydyn antibiootin vaikutukset muun muassa lavantaudin ja keuhkokuumeen hoidossa. Hallituksen neuvoa-antava elin varoitti, että antibiootille vastustuskykyiset geenit voivat muuntua.

Mitä on kasvigeenitekniikka?

Kasvigeenitekniikka on kasveihin kohdistuva geenitekniikka, jonka avulla kasvinjalostuksessa voidaan tehdä geenisiirtoja yli laji- ja eliörajojen. Geenisiirroilla kasveille pyritään antamaan tavoiteltuja ominaisuuksia, joita ovat muun muassa vastustuskyky hyönteisiä, torjunta-aineita tai tauteja vastaan.

Geenejä voidaan siirtää kasveihin esimerkiksi "ampumalla" DNA metallihiukkasten kanssa sekoitettuna kasvisoluun. Etukäteen ei voi tietää, asettuuko geeni kasvin kromosomistoon, mihin kohtaan se asettuu tai toimiiko geeni toivotulla tavalla.

Ensimmäinen geeninsiirto kasveilla tehtiin tupakkaan vuonna 1983. Vuoteen 1992 mennessä geenejä oli siirretty ainakin vehnään, ohraan, rukiiseen, perunaan, riisiin ja soijaan. Suomessa kenttäkokeita on tehty ainakin ohralla, sokerijuurikkaalla, rypsillä, perunalla, kuusella, männyllä ja rauduskoivulla.

Vuonna 1997 maailman markkinoille oli hyväksytty 48 erilaista siirtogeenistä kasvilajiketta, joiden yhteenlaskettu viljelyala oli noin 12,8 miljoonaa hehtaaria. Eniten viljeltiin siirtogeenistä soijaa. Laajinta viljely oli Yhdysvalloissa (8,1 milj. ha.).

STT-IA
2.7.1999


ULKOMAAT -SIVULLE