Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Sasi: Suomi haluaa EU:n laajentuvan

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan Suomi pyrkii kaikin keinoin edistämään EU:n laajentumista. - Union laajentuminen on meille tärkein asia, Sasi vakuutti.

Sasi puhui keskiviikkona Kyproksessa toimittajille tavattuaan maan ulkoministerin Yannakis Kassoulidesin.

Sasin mukaan Suomi aikoo tarttua puheenjohtajuuskaudellaan vaikeisiinkin asioihin. Hän toivoi neuvottelujen Kyproksen mahdollisesta EU-jäsenyydestä etenevän.

Sasi keskusteli Kyproksessa myös Kyproksen EU-pääneuvottelijan Georgios Vassilioun kanssa.

Autoalan tiedotuskeskus: Nykyinen käytettyjen autojen verotus säilyy

Nykyisen kaltainen verotus käytettynä maahantuoduissa autoissa säilynee ainakin vuoden verran, arvioi Autoalan tiedotuskeskus. Muutoksia verotuskäytäntöön voi tulla, jos Korkein hallinto-oikeus ja mahdollisesti EU-tuomioistuin antavat lausuntonsa parhaillaan käynnissä olevasta valitustapauksesta.

Tullihallitus valitti maanantaina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Uudenmaan lääninoikeuden päätöksestä, jossa oli kumottu tullin käytetystä autosta tekemä verotuspäätös.

Lääninoikeus kumosi tullin tekemän verotuksen vedoten EU-oikeuden vaikutukseen autoverotuksessa. Asian vei lääninoikeuteen yksityinen henkilö, joka oli tyytymätön tullin suorittamaan käytetyn auton verotukseen.

Mikäli KHO ottaa asian käsiteltäväkseen, päätöstä voidaan autoalan mukaan odottaa aikaisintaan vuoden kuluttua. Jos KHO pyytää lausuntoa EU-tuomioistuimelta, päätös lykkääntynee noin kahden vuoden päähän.

Tulliveropäällikkö Marko Kosken mukaan mahdollinen ratkaisu tulee vaikuttamaan jatkossa käytettyjen autojen verotuskäytäntöön.

EY:n tutkimus- ja kehitysasioiden seuraamiseen suomenkielinen Internet-kotisivu

Euroopan yhteisön tutkimus- ja kehitysasioita voi nyt seurata suomenkielisen Internet-kotisivun välityksellä. Euroopan yhteisön tutkimus- ja kehityspalvelu Cordis avasi torstaina ensimmäisen suomenkielisen kotisivunsa. Sen kautta voi seurata tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasioiden edistymistä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana.

Siihen kirjataan myös Euroopan ministerineuvoston tapahtumat. Lisäksi sivuilta löytyy kattava katsaus suomalaiseen innovaatiojärjestelmään ja sen toimintatapoihin.

Sivut toimivat Suomessa puheenjohtajuuden aikana järjestettävien tutkimus- ja kehitystapahtumien kalenterina ja ne päivitetään viikoittain. Suomen puheenjohtajuus ja innovaatio -nimisen palvelun ovat kehittäneet suomalainen tutkimushallinto ja Cordis.

Lipponen toivoo euromaiden tiivistävän yhteistyötään

Talous- ja rahaliitto Emun jäsenmaat ovat yhteisen rahansa kautta toisistaan riippuvaisia, ja niiden on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötään, sanoi pääministeri Paavo Lipponen (sd.) torstaina.

Lipponen puhui Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön kokouksessa Helsingissä ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaan johtajana. Hän vaati puheessaan euromaiden epävirallisen euro11-ryhmän työn tehostamista.

- Euro-11 kautta tarjoutuu mahdollisuus saada aikainen varoitus talouskehityksen ja julkisen talouden häiriöistä euroalueen sisällä, Lipponen sanoi.

Hän vakuutti, että epävirallisen euro11-ryhmän ei ole määrä syrjäyttää tai korvata ministerineuvostoa, johon kuuluvat myös neljä Emun ulkopuolista EU-maata. Pääministeri totesi EU:n tarvitsevan rakenteellisia uudistuksia, ei vain työmarkkinoilla vaan myös hyödyke- ja pääomamarkkinoilla. Näin voidaan lisätä luottamusta markkinamekanismin toimivuuteen.

Kansalaisten luottamusta EU:hun Lipponen parantaisi muun muassa lisäämällä EU:n ja kansalaisjärjestöjen, kuten työmarkkinajärjestöjen, välistä yhteistyötä.

- Jotta unioni voisi menestyä ja saavuttaa kansalaisten luottamuksen, eurooppalaisessa yhteistyössä on oltava vahva sosiaalinen sisältö. Eurooppalaisen hyvinvoinnin malli perustuu vahvaan sopimiseen ja yhteistyön perinteeseen työmarkkinoilla, Lipponen lisäsi, ja vaati saman kulttuurin levittämistä myös EU:n tuleviin jäsenmaihin Itä-Euroopassa.

Työttömyyseläkeputken kiristämisestä yhteinen linjaus

Työmarkkinajärjestöjen työryhmä näyttää päässeen yhteisymmärrykseen ns. työttömyyseläkeputken kiristämisestä. Ikärajaan ei tässä vaiheessa puututa, mutta työntekijän eläkettä työttömyyseläkkeen ajalta pienennetään ja työnantajan omavastuuta nostetaan.

Lisäksi yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa on sovittu nostettavaksi 58:sta 60 vuoteen. Muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alussa siten, että vuonna 1943 ja sitä ennen syntyneet säilyttäisivät nykyiset ikärajat. Eläkejärjestelmän uudistamista on pohdittu tel-yhtiö Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron johdolla.

Työryhmän jäsenet eivät vielä itse kommentoi ratkaisua, koska työmarkkinajärjestöjen viralliset päätökset linjaukseen puuttuvat. Hiljaisuuden syynä lienee myös se, että ratkaisulle halutaan hyväksyntä Paavo Lipposen hallitukselta.

Varhaiseläkkeen ikärajan nosto on ollut vaikeaa työntekijäjärjestöille. Työnantajajärjestöt olisivat halunneet nostaa jo nyt työttömyyseläkeputken ikärajaa. Se on 55 vuotta.

SYL perää opintotuen ja asumistuen yhteensovittamista

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii, että sosiaali- ja terveysministeriön suunnittelema perusturvaremontti aloitetaan opiskelijoiden asumisen tukimuotojen yhteensovittamisesta. Nyt osa opiskelijoista jää ilman sekä opintotuen asumislisää että yleistä asumistukea.

Väliinputoajapulmaa selvitettiin jo viime syksynä opetusministeriön työryhmässä. Eri hallinnonaloja edustanut työryhmä katsoi, että aktiivisen opiskelun aikaista asumista olisi tuettava nykyistä enemmän. Lisäksi kaikki lapsettomat opiskelijat pitäisi hyväksyä opintotuen asumislisän piiriin.

SYL:n mukaan tukimuotojen sovittaminen yhteen ei aiheuttaisi lisää kustannuksia, koska määrärahoja voitaisiin siirtää järjestelmästä toiseen. Liitto muistuttaa myös, että uudistuksen jälkeenkin opiskelijat saisivat asumiseensa tukea muuta väestöä niukemmin.

Koonnut: IKK
2.7.1999


POLITIIKKA -SIVULLE