Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Suomi saa 1,8 miljardia euroa EU:n rakennetukea

Komissio löi myös lukkoon ne EU:n alueet, jotka voivat saada ns. tavoite 1 -tukea sillä perusteella, että niiden bruttokansantuote on pienempi kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Suomen köyhimmille alueille Itä-Suomessa sekä Keski-Suomessa ja Lapissa komissio myönsi 913 miljoonaa euroa (5 428 miljoonaa markkaa).

Uusi tavoite 2 -tuki, joka käsittää kaikki tukimuodot alueille, joilla on rakenteellisia vaikeuksia, koskee aiempien päätösten mukaan 18:aa prosenttia EU:n väestöstä. Kaikilla mailla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä alueet saavat tätä EU-tukea, ja EU:n komissio toivoo nyt pikimmiten ehdotuksia jäsenmailta.

Suomi ja Ranska ovat ne kaksi EU-maata, joissa tavoite 2 -tuen piirissä voi olla suhteellisesti eniten väestöä, 31 prosenttia. Suomen osalta tämä on vajaat 1,6 miljoonaa henkeä.

Suomi saa tavoite 2 -tukea on yhteensä 489 miljoonaa euroa (2 907 miljoonaa markkaa). Tavoite 3 -tuki, jota myönnetään koulutukseen ja työllistämiseen, on Suomen osalta 403 miljoonaa euroa (2 396 miljoonaa markkaa), ja kalastussektorille myönnettävä tuki 31 miljoonaa euroa (184 miljoonaa markkaa).

- EU:n komission tämän päivän päätösten jälkeen on jäsenmaiden asia valmistella suunnitelmiaan ja ohjelmiaan, totesi aluekomissaari Monika Wulf-Mathies.
Rakenne- ja aluetuki on EU:n toiseksi suurin menoerä maataloustuen jälkeen.

Valtion nettorahoitustarve laski 3,1 miljardiin

Verotulot kasvoivat vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 5,9 prosenttia. Niitä kertyi 66,8 miljardia markkaa. Valtio kattoi tammi-toukokuussa menoistaan verotuloilla 74,9 prosenttia.

Valtintalouden velka nousi toukokuun lopussa 427,6 miljardin markkaan, kun velka joulukuun lopussa oli 420,3 miljardia markkaa. Uutta velkaa valtio otti nettomääräisesti 2,7 miljardia markkaa. Muu velan kasvu johtui valuuttakurssimuutoksista.

Tammi-toukokuussa valtion velasta maksettiin korkoja 17,2 miljardia markkaa. Korkomenot olivat 11 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin, mikä johtui korkotason laskusta.

Tuotannon kasvu jatkui huhtikuussa

Teollisuus kasvoi edelleen sähköteknisten tuotteiden tuotannon vauhdittamana. Sähköteknisten tuotteiden tuotanto lisääntyi huhtikuussa yli 62 prosenttia.

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto nousi 7,6 prosenttia. Talouden kokonaiskasvua tuki myös kotimaisen kysynnän, erityisesti kaupan myynnin kasvu. Myös rakentamisen ja liikenteen tuotanto lisääntyi.

Kaupan tuotanto lisääntyi viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun 4,1 prosenttia. Rakentamisen tuotanto kasvoi 3,4 prosenttia ja liikenteen tuotanto 1,9 prosenttia. Maa- ja metsätalouden tuotanto pieneni 1,6 prosenttia. Muut palvelut ja julkinen toiminta kasvoivat prosentin.

Bensiinin kuluttajahinta pysytellyt samana 75 vuotta

Nykyään keskivertosuomalainen saa päiväpalkallaan silti enemmän bensaa kuin 20-luvun verrokkinsa. Suomalaisten reaalipalkat ovat noista ajoista nousseet voimakkaasti. Tämän päivän kuluttaja saa päiväpalkallaan seitsenkertaisen määrän bensiiniä vuoteen 1923 verrattuna.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston dosentin Timo Myllyntauksen toimittamasta kirjasta Energian hinta 1800-1998. Teoksessa selvitellään myös sähkön hinnan vaihtelua.

Sanoman liikevoitto kasvoi, WSOY:n pieneni

Konsernin voitto ennen satunnaiseriä nousi kaksi prosenttia 211 miljoonaan markkaan viime vuoden tammi-huhtikuussa kertyneestä 207 miljoonasta. Liikevaihtoa konserni keräsi suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten eli noin 2,5 miljardia markkaa.

Toimialoista Sanoman liikevaihto kasvoi voimakkaasti Kymen Lehtimedian oston sekä ilmoitustuottojen kasvun takia. Liiketoimintojen myynnit pienensivät kuitenkin muiden alakonsernien liikevaihtoa.

Konsernin liikevoitto pieneni 26 prosenttia 97 miljoonaan markkaan. Liikevoiton pienenemistä Sanoma-WSOY selittää rakennejärjestelyillä. Konserni on sekä myynyt että ostanut yhtiöitä.

Helsinki Median tulos vuoden ensimmäiseltä kolmannekselta oli konsernin mukaan odotusten mukainen. Liikevaihto pieneni 403 miljoonasta markasta 376 miljoonaan.

WSOY:n liikevaihto pieneni kuluvan vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana 334 miljoonaan markkaa. Vastaavana aikana viime vuonna WSOY keräsi liikevaihtoa 396 miljoonaa. Liikevaihdon pieneneminen johtui pääosin viime vuoden toukokuussa toteutetusta aikakauslehtipainon siirrosta Acta Printille.

Rautakirjan liikevoitto pieneni kuluvan vuoden alussa 50 miljoonaan markkaan 64 miljoonasta.

Sato-konsernin tulos ennallaan

Konsernin liikevaihto nousi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 344,2 miljoonaan markkaan vertailukauden 302 miljoonasta markasta. Sato arvioi tämän vuoden tuloksen säilyvän viime vuoden tasolla, vaikka valtion tuki väheneekin.

Raisio myi Foodien

Kauppasummaa ei julkisteta. Liiketoiminnan siirto tapahtuu syyskuun alussa. Foodie on entinen yksityisten vähittäiskauppiaiden vuonna 1960 perustama Vähittäiskaupan teollisuus, jonka Raisio Yhtymä osti vuonna 1988.

Yhtiö valmistaa pakastetaikinoita, mämmiä, jäätelötötteröitä, hernekeittoja, kurkkusäilykkeitä ja kastikkeita. Tuotevalikoimaan kuuluvat Sunnuntai-pakastetaikinat jäävät edelleen Raisio Yhtymälle.

Foodien liikevaihto oli viime vuonna 83 miljoonaa markkaa. Yhtiön palveluksessa on 112 henkilöä, jotka siirtyvät kaupassa ns. vanhoina työntekijöinä uudelle omistajalle.

Suomalaista sianlihaa taas Yhdysvaltoihin

Sianlihan vienti keskeytyi kesäkuun alussa, kun USA kielsi lihan ja siipikarjatuotteiden tuonnin kaikista EU-maista Belgian dioksiinilöydösten takia. Tähän mennessä on jo kumottu Tanskaa, Britanniaa ja Irlantia koskevat vientikiellot.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan Suomea koskeva vapauttava päätös perustuu kahteen tietoon. Meille ei ole tuotu eläinrehua Belgiasta, ja lihan PCB-valvontaohjelman mukaan suomalaisesta lihasta on vuosina 1997-99 löytynyt erittäin vähän PCB-jäämiä.

Viime vuonna Suomi vei Yhdysvaltoihin 360 tonnia sianlihaa. Tänä vuonna vienti oli toukokuun loppuun mennessä noin 220 tonnia.

Myös Singapore on ilmoittanut vapauttaneensa suomalaiset maito- ja lihatuotteet dioksiiniriskin takia asetetusta myyntikiellosta. Lihatuotteisiin vaaditaan kuitenkin alkuperästä ja ruokinnasta kertova sertifikaatti. Suomesta on viime aikoina viety Singaporeen voita ja pakastettua sianlihaa, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Koko metsäala koolle Helsinkiin

Mukana on myös osanottajia EU-parlamentista, kansalaisjärjestöistä ja tiedeyhteisöstä. Teollisuuden puolelta tulee edustajia niin metsäyrityksistä kuin kustannus- ja painatusalalta.

Kokouksessa mietitään EU:n metsäperusteisen teollisuuden kilpailukykyä tulevina vuosina. Siihen vaikuttavat muun muassa globalisaatio, EU:n laajeneminen, teknologian kehitys, ympäristönäkökohdat ja pyrkimys kestävään metsätalouteen.

Metsään liittyvät teollisuusalat ovat merkittävä osa EU-maiden teollisuutta. Ne vastaavat yhteensä noin kymmentä prosenttia EU:n teollisuustuotannosta. Ala on jakaantunut tasaisesti eri jäsenmaihin. Useimmissa maissa tosin tuotanto käytetään lähes kokonaan kotimaassa, lähinnä Pohjoismaat ovat myös vientiin suuntautuneita.

EU:n komissio valmistelee syksyksi tiedonantoa metsäperustaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

Voutilainen sai valitusluvan korkeimmalta oikeudelta

Valitusluvan myöntämisestä tiedotti Merita-Nordbanken maanantaina. Helsingin hovioikeus katsoi vajaa vuosi sitten, että entisen Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja Pertti Voutilainen joutuisi uudestaan käräjille vastaamaan vuoden 1994 Kansallisannista nostetussa rikosjutussa.

Alioikeuden mukaan jutun kantajina olleet 83 yksityishenkilöä ja yritystä eivät voi esiintyä arvopaperimarkkinoita koskevassa rikosjutussa asianosaisina. Helsingin hovioikeus oli eri mieltä ja päätti palauttaa jutun käräjäoikeuteen pääjohtaja Voutilaisen osalta uudestaan käsiteltäväksi.

Syytteen mukaan Voutilainen oli pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana tahallaan markkinoinut arvopapereita antamalla totuudenvastaista tietoa. Hänen kertomansa mukaan eräät suurosakkeenomistajat olisivat jo ennen annin alkamista sitoutuneet annin aikana merkitsemään yli puolet kahden miljardin annista, vaikka näin ei ollut tapahtunut.

Koonnut: IKK
2.7.1999