 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen EU-puheenjohtajakauden kokoussarjalla nolo alku
Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäinen ministerikokous alkoi varsin dramaattisesti perjantaina, kun Saksa ja Itävalta jättäytyivät pois teollisuusministereiden epävirallisesta kokouksesta Oulusta. Maat eivät kertoneet virallisessa ilmoituksessaan Suomelle syytä pois jääntiinsä, mutta Saksa oli jo aiemmin uhannut jäädä pois kokouksesta, koska saksaa ei käytetä työkielenä epävirallisissa kokouksissa.Itävallan ilmoitus tuli suomalaisille sen sijaan täytenä yllätyksenä. Vaikka suomalaiset korostivat teollisuusministeri Erkki Tuomiojan johdolla, ettei EU:n suurimman jäsenmaan poisjäännillä ole vaikutusta itse kokoukseen, kahden maan poisjäännin myönnettiin olevan hyvin harvinainen ja valitettava tapaus EU:n kokoushistoriassa. Edellisen kerran vastaava tapahtui 1960-luvulla Ranskan jäädessä pois kokouksesta. Sen sijaan harvinaista ei ole, että erimielisyyksien vuoksi kokouksesta lähdetään ovet paukkuen kesken kaiken. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kertoi, että Suomi on saanut kielikiistassa täyden tuen näkemykselleen muilta jäsenmailta. Suomi on koko ajan korostanut noudattavansa vakiintunutta käytäntöä epävirallisten kokousten tulkkauksessa. Kielivalikoimaa ei ole syytä laajentaa, koska yhden kielen lisääminen toisi heti uusia pyyntöjä ja näin lisäkustannuksia. Puheenjohtajamaan kielen lisäksi puheet on tulkattu epävirallisissa kokouksissa ranskaksi ja englanniksi. Virallisissa kokouksissa käytössä on kaikki EU:n kielet. Kahden edellisen puheenjohtajakauden aikana ongelma ei noussut esiin, koska puheenjohtajuus oli saksankielisillä Itävallalla ja Saksalla. Kauppa- ja teollisuusministeriön EU-asioista vastaava lehdistöpäällikkö Ilkka Puro korosti, että kieliriidan ratkaisu ei kuulu teollisuusministereille, vaan se tehdään ylemmällä tasolla. Viisi ministeriä Oulun kokouksessaOulun kokoukseen osallistuu Tuomiojan lisäksi vain neljä muuta ministeriä, minkä katsottiin yleisesti vähentävän kokouksen painoarvoa. Puro kiisti tällaisen näkemyksen. Hänen mukaansa epävirallisissa kokouksissa on tavallista, että ministerin sijasta valtuuskuntia johtavat korkeat virkamiehet. Epävirallisissa kokouksissa ei tehdä päätöksiä, vaan haetaan erilaisia linjauksia tulevia päätöksiä varten. Hänen mukaansa vain aika näyttää, hidastaako ministereiden vähäinen määrä Oulussa ratkaisujen tekoa myöhemmin.
Oulun kokouksen teemana on kilpailukyky tietoyhteiskunnassa.
Virtanen muistutti, että epävirallisten kokousten kysymykset
ovat puheenjohtajamaan tapa tuoda esiin itselle tärkeitä
asioita. Itse asiaan teollisuusministerit pääsevät vasta lauantaina. Perjantaina valtuuskunnat kuuntelivat teollisuuden toiveita ja näkemyksiä tietoyhteiskunnan kilpailukyvystä sekä vierailivat tutustumassa kahden suomalaisen yrityksen tapaa käyttää huipputekniikkaa hyväksi.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE