Ministeriö pohtii jo kasvun rajoittamista

Vuosittain syntyy satoja ravitsemisalan yrityksiä



Ravitsemisalalle syntyy vuosittain satoja uusia yrityksiä. Tällä hetkellä maassa on yli 13 600 ravitsemisyksikköä ja ravintoloissa on tuoleja yli 1,1 miljoonalle suomalaiselle.


Kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreen toimialaraportin mukaan nyt olisi aika pohtia toimipaikkojen ja kapasiteetin määrällisen kasvun rajoittamista.

Suomeen on kuluvan vuosikymmenen aikana perustettu uusia anniskeluravintoloita, keskiolutravintoloita ja kahviloita melkoisella tahdilla. Etenkin keskiolutpaikkojen määrän lisääntyminen näkyy katukuvassa.

Yhdeksän vuotta sitten C-oikeuksin varustettuja ravitsemisliikkeitä oli noin 3 100, vuonna 1997 niitä oli jo 5 400. Uusia anniskeluravintoloita Suomeen on syntynyt muutamassa vuodessa lähes 1 500.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ravitsemistoimintaa koskevassa raportissa huomautetaan, että ravitsemisalalla yritystoiminnan aloittamisen kynnys on ollut hyvin matala. Tuoreen yrittäjän teknisen ammattitaidon, taloudellisten resurssien ja liiketoiminnan osaamisen suhteen on usein ollut toivomisen varaa.

Alalle tulemisen kynnystä tulisikin raportin laatijoiden mukaan korottaa, sillä pitkällä aikavälillä alan uskottavuus kärsii kapasiteetin hallitsemattomasta kasvusta.

- Yritysten määrä on kuluvalla vuosikymmenellä lisääntynyt kysyntää ripeämmin. Nyt kannattaisi pohtia tosissaan sitä, pitäisikö ravintolayrittäjiksi haluavia varten laatia jonkinlaiset kriteerit. Tällä hetkellähän ravintolan perustamiseen ei vaadita esimerkiksi alan koulutusta tai kokemusta, toimialaprojektipäällikkö Taneli Kokkila sanoo.

Ekstrojen käyttö pienentää kustannuksia, mutta tuo uusia ongelmia

Raportissa kiinnitetään huomiota majoitus- ja ravitsemisalan työvoimavaltaisuuteen. Alan osuus kansantalouden kokonaistuotosta on 1,8 prosenttia, mutta sen työllisyysosuus on kansantuoteosuutta suurempi eli 2,8 prosenttia.

Lamavuosien jälkeen alan työllisyystilanne on parantunut ja tällä hetkellä majoitus- ja ravitsemissektori työllistää reilut 56 500 ihmistä. Osa-aikatyöntekijöiden ja vuokratyövoiman osuus työvoimasta on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta ja kasvu jatkuu raportin mukaan edelleen.

Osa-aikaisen henkilöstön osuus hotellien ja ravintoloiden henkilöstöstä on lisääntynyt 80-luvun alun vajaasta kahdeksasta prosentista nykyiseen noin kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Oikea-aikaista työvoimaa käyttämällä yritykset ovat säästäneet henkilöstökustannuksissa, mutta osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden käyttö on johtanut uusiin ongelmiin. Raportissa kysytäänkin, kuinka pitkälle osa-aikaistamisessa ja ekstrojen käytössä voidaan mennä ilman, että yrityksen kokonaislaatu kärsii henkilökunnan jatkuvasta vaihtumisesta.

Ravitsemisalalla ongelmia aiheuttaa myös alan arvostus tai pikemminkin sen puute. Nuoret eivät pidä alaa houkuttelevana uravaihtoehtona. Useat nuoret työskentelevät opiskeluaikanaan alalla, mutta vain murto-osa heistä haluaa jatkaa työtä valmistumisen jälkeen, raportissa huomautetaan.

Lisää alkoholia savuttomissa tiloissa

Etla ennustaa ravitsemispalveluiden kysynnän voimistuvan noin viiden prosentin vuosivauhtia seuraavien vuosien aikana. Koska kotitaloudet vastaavat noin 80 prosentista ravitsemisalan kysynnästä, ravintoloiden, kahviloiden sekä pikaruoka- ja keskiolutpaikkojen kehitys riippuu ennen kaikkea kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta.

Ravitsemisalan tulevaisuuteen liittyy myös alkoholilainsäädännön harmonisoiminen EU:n tasolle. Alkoholiveron odotetaan pienenevän ja tätä kautta alkoholin hinta halpenee ja myynti lisääntyy.

Lisäksi uusi tupakkalaki vaikuttaa ravintolatoimintaan. Mahdolliset satojen miljoonien investointitarpeet rasittavat kannattavuusongelmien kanssa painivaa alaa huomattavasti, raportissa arvioidaan viitaten lakiin, jonka mukaan tarjoilutiloista 30 prosenttia on varattava tupakoimattomille asiakkaille tulevan vuoden maaliskuusta lähtien.

STT-IKK
2.7.1999


TALOUS-SIVULLE