Kilpailuvirasto epäilee metsäyhtiötä "savujaosta"



Kilpailuvirasto on löytänyt viitteitä, että kolme suurinta metsäyhtiötä olisi tehnyt lain vastaista yhteistyötä raakapuun ostoissa. Virasto on lähettänyt Stora Ensolle, Metsäliitolle ja UPM-Kymmenelle epäilyistään vastinepyynnön.


Yritysten on annettava vastineensa elokuun loppuun mennessä. Kilpailuvirasto päättää sen jälkeen, ryhtyykö se jatkotoimiin. Mahdollisista rangaistuksista ja toiminnan kieltämisestä päättää kilpailuneuvosto viraston esityksestä.

Virasto teki tarkastukset yhtiöiden toimipisteisiin viime vuoden alussa, kun se oli saanut asiasta useita valituksia. Niiden mukaan metsäyhtiöt jakavat raakapuun hankintalähteitä keskenään. Ilmiö tunnetaan nimellä savujako.

Kilpailuvirasto ilmoitti keskiviikkona löytäneensä tarkistuksissa aineistoa, joka vahvisti esitettyjä epäilyjä. Hankinta-alueiden jakaminen edellyttää mm. hintatietojen vaihtamista. Tämä taas estää normaalin hintakilpailun.

Epäily, ei toistaiseksi tuomio

Johtaja Rauni Hagman kilpailuvirastosta tähdensi, että tuomiota ei ole vielä jaettu, mutta tilanteen vakavuudesta kertoo se, että virasto antoi asiasta tiedotteen.
- Sitä ei olisi tehty, ellemme pitäisi epäilyjä kartelleista riittävän vahvoina, hän sanoi.

Hänen mukaansa jatko riippuu metsäyhtiöiltä saatavista vastauksista. Enimmillään kilpailun rikkomismaksu voi olla 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Esimerkiksi UPM-Kymmenen viime vuoden liikevaihdolla se tekisi 5 miljardia markkaa.

Virasto puuttui asiaan viimeksi 1990-luvun alussa, mutta silloin laki ei ollut yhtä tiukka kuin nyt. Tuolloin riitti, että metsäyhtiöt ilmoittivat luopuvansa hankinta-alueiden jakamisesta.

Vastineet määräajassa

Pörssiyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso ilmoittivat heti keskiviikkona antavansa kilpailuviraston pyytämän vastineen annetussa määräajassa eli elokuun loppuun mennessä. Sen tarkemmin asiaa ei lähdetty vielä kommentoimaan.

Stora Enson metsäpäällikkö Voitto Pölkki tähdensi, ettei hän voi vielä ottaa kantaa viraston esittämiin näkemyksiin, koska vastinepyyntö tuli yhtiöön vasta tiistaina iltapäivällä.

Myös UPM-Kymmenen metsäpäällikkö Hannu Vainio haluaa tutustua ensin kunnolla viraston lähettämiin asiakirjoihin ennen kuin hän ottaa kantaa asiaan.
- Ensin on katsottava, mitä kilpailuvirasto haluaa.

Hän muistutti, että metsäyhtiöt tekevät paljon lain sallimaa yhteistyötä, kun ne esimerkiksi purkavat puukaupoissa aina mukana tulevaa, niiden tarpeisiin sopimatonta puusumaa keskenään.

"Hyvä hinta osoitus kovasta kilpailusta"

Niin Pölkki kuin Vainiokin korostivat puukaupan kovaa kilpailua. Siitä parhaana osoituksena Pölkki pitää, että Suomessa puusta maksetaan selvästi enemmän kuin kilpailijamaissa. Samaa tähdensi Vainio.

- Näin ei olisi, jos kilpailu ei toimisi, Pölkki korosti.

Suomalaisyhtiöiden mukaan ne maksavat metsänomistajille puusta yli 20 prosenttia enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Sahojen ostoista ei löytynyt kartelliepäilyjä

Hagmanin mukaan yhtiöihin tehdyissä tarkastuksissa löytyi aineistoa, joka osittain vahvisti esitettyjä epäilyjä hankinta-alueiden jakamisesta ja metsäyhtiöiden yhteistyöstä Seinäjoen ja Mikkelin seudulla.

Esimerkiksi Seinäjoen seudulta virasto kertoi saaneensa aineistoa, joka antaa viitteitä siitä, että alueen suuret puun ostajat eli UPM-Kymmene ja Metsäliitto olisivat muodostaneet osto- ja tarjouskartelleita.

Aineiston perustella voidaan epäillä, että yritykset ovat olleet yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun myyntiin on tarjottu yhteisöjen tai muita suuria leimikoita, virasto tiedotti.

Mikkelin seudulla yhteistyötä on puolestaan toteutettu raakapuun ostajien säännöllisissä kokouksissa. Niissä on vaihdettu tietoja mm. raakapuun hankintatavoista ja keskimääräistä hankintahinnoista. Normaalisti nämä tiedot ovat luottamuksellisia.

Hagman korosti, että virastolla ei ollut mitään mahdollisuuksia käydä läpi koko maan tilannetta, vaan tutkimukset keskitettiin Mikkelin ja Seinäjoen seudulle. Myös mm. sahojen puun hankintaa näillä seuduilla käytiin läpi, mutta Hagmanin mukaan niissä ei löydetty näyttöä kartelliepäilyistä.

- Selvitystemme perusteella kartelliepäilyt kohdistuvat Mikkelin ja Seinäjoen seudun suuriin raakapuun ostajiin. Voidaanko sanoa, että muualla ei ole tai muualla on, siihen en voi vastata, Hagman sanoi.

Teollisuuden suurimmat puuostot keskittyvät Järvi-Suomen alueelle. Vaikka tutkittavana oli vain kaksi aluetta, Hagmanin mukaan aineistoa tuli niin paljon, että sen läpikäyntiin tarvittiin noin puolitoista vuotta. Aineistoa on vuodesta 1994 alkaen. Lisätarkistuksia tehtiin vielä viime kesänä.

Jos ajateltu aikataulu pitää, virasto arvioi saavansa asiansa omalta osalta loppuun tämän vuoden aikana.

STT-IKK
2.7.1999


TALOUS-SIVULLE