 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sosiaaliturvan väärinkäytöksiä jonkin verran arvioitua enemmän
Suomalaista sosiaaliturvaa käytetään väärin jonkin verran yleisemmin kuin aiemmin on arvioitu. Vuosittain viranomaisten tietoon tulee muutama tuhat väärinkäytöstapausta. Väärin perustein myönnetty rahamäärä jää kuitenkin vähäiseksi suhteessa myönnettyihin etuuksiin.Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt väärinkäytösten laajuutta toukokuussa kuntien sosiaalitoimistoille, työvoimatoimistoille, Kelan paikallistoimistoille sekä työttömyyskassoille lähetetyillä kyselyillä. Vilppiselvityksen mukaan yleisimmin yhteiskuntaa huijataan nostamalla työttömyyskorvausta silloinkin, kun todellisuudessa ollaan töissä. Myös asumistukea nostetaan väärin perustein tuloja salaamalla tai asumalla muualla kuin ilmoitetussa asunnossa.
Tieto saatava kulkemaanTyöryhmän mielestä väärinkäytökset johtuvat siitä, etteivät viranomaiset saa ajantasaista tietoa toistensa maksamista etuuksista. Myös osoitetiedot ovat epäluotettavia.Työryhmä kiirehtiikin lainmuutosta, jotta myös salassa pidettäviä tietoja maksetuista etuuksista voitaisiin siirtää sähköisesti viranomaiselta toiselle. Jo joulukuussa voimaan tuleva laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta helpottaa jossain määrin tiedonkulkua. Myös sosiaalihuoltolakiin kaavailtu säännös, joka mahdollistaisi sähköisen tiedonkulun Kelasta ja verovirastosta sosiaalitoimistoon, olisi työryhmän mielestä saatava voimaan viimeistään ensi vuoden alusta. Kelan välittämiin tietoihin olisi lisättävä myös Eläketurvakeskukselta ja vakuutusyhtiöiltä saatavat työeläke- ja korvaustiedot. Osoitetietojen epäluotettavuutta voitaisiin vähentää velvoittamalla kiinteistön omistajat tarkistamaan rekisteritietoja viranomaisilta. Nykyisin muuttoilmoitukset tehdään suoraan väestörekisteriin, eikä muuttoilmoitusten tekemistä valvota riittävästi.
Huijareille pieni osa koko potistaKelan maksamia etuuksia huijattiin viime vuonna vajaat 15 miljoonaa markkaa eli 0,03 prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista.Eniten eli noin 71 prosenttia väärinkäytöksistä koski työttömyysturvaa, lähinnä työmarkkinatukea. Seuraavaksi eniten eli noin 16 prosenttia koski asumistukea ja viisi prosenttia lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Kelan toimistojen väärinkäytöksiksi epäilemistä tapauksista noin 80 prosentissa oli tehty tutkintapyyntö poliisille. Työttömyyskassoilta väärin perustein päivärahoja nostettiin noin 10-15 miljoonaa markkaa vuodessa. Kaksi kolmasosaa vilpeistä koski työssä oloa päivärahakauden aikana. Näistä väärinkäytöksistä vain yhdeksän prosenttia johti tutkintapyyntöön poliisille, 35 prosenttia huomautukseen, 10 prosenttia varoitukseen ja vajaat 15 prosenttia työttömyyskassasta erottamiseen.
Verotarkastukset sekä ilmiannot paljastavatMyös työvoimatoimistoissa ilmitulleissa väärinkäytöksissä suurimpana syynä olivat työssä olon tai yritystoiminnan salaaminen ja virheelliset väestörekisteritiedot. Väärinkäytökset tulivat ilmi yleensä yrityksiin tehtyjen verotarkastusten tai ilmiantojen perusteella.Kuntien sosiaali- ja terveystoimessa väärin perustein rahaa saivat eniten toimeentulotukiasiakkaat. Toimeentulotuen väärinkäytöksistä noin seitsemän prosenttia johti tutkintapyyntöön poliisille. Myös asiakasmaksuissa väärinkäytöksiä tuli jonkin verran ilmi. Rahaa huijattiin salaamalla muita sosiaalietuuksia, palkkatuloja tai antamalla vääriä tietoja perheen kokoonpanosta. Tilastoja työeläkejärjestelmän väärinkäytöksistä ei ole käytettävissä, mutta arvion mukaan niitä on vähän. Yksityisessä henkilövakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa väärinkäytösten osuudeksi arvioidaan noin 5-10 prosenttia maksetuista korvauksista. Useimmiten vilppi kohdistui pysyviin ansionmenetyskorvauksiin. Työryhmä selvitti vain sellaisia tahallisia väärinkäytöksiä, joita voidaan pitää rikoksina ja joista on säädetty rangaistus. Tämän laatuaan ensimmäisen vilppiselvityksen onnistumista arvioidaan vasta sitten, kun työryhmä saa lopulliset tulokset käyttöönsä elokuussa.
STT-IKK |
POLITIIKKA -SIVULLE