Teollisuusministerit puhuivat voimallisesti koulutuksen puolesta

Koska lauantaina päättänyt Oulun kokous oli teollisuusministereiden epävirallinen tapaaminen, kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan keskityttiin miettimään, miten eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä tietoyhteiskunnassa voitaisiin edistää.

Koulutuksen nouseminen esiin niin vahvasti on ymmärrettävää, sillä tieto- ja viestintätekniikan yrityksissä työpaikat lisääntyvät selvästi muita nopeammin. Vuoteen 2002 mennessä alalla arvioidaan olevan noin 1,6 miljoonaa avointa työpaikkaa, kun viime vuoden lopussa alan yrityksissä oli noin 500 000 avointa työpaikkaa.

Koulutuksen lisäksi kokousedustajat korostivat mm. tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin tärkeyttä ja alan tutkimukseen panostamista. Tärkeänä pidettiin myös sähköisen kaupankäynnin pelisääntöjen nopeaa linjausta.

Tämä on ministereiden mielestä välttämätöntä, jotta tieto- ja viestintätekniikka voi edelleen kehittyä. Sen muistutettiin edistävän myös Euroopan yhteismarkkinoiden kehittymistä.

Päätösyhteenvedossaan kokousta isännöinyt kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja piti kokousta hyödyllisenä ja katsoi, että avoimen keskustelun perusteella ministereiden on hyvä jatkaa eteenpäin. Komissio valmistelee tarvittavista toimista tiedonannon teollisuusministereiden syksyn viralliseen kokoukseen.

Tietoala vain yksi kilpailukyvyn tekijä

Tuomiojan mukaan ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että tieto ja osaaminen ovat ensi vuosituhannella taloudellisen kilpailukyvyn ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Hän kuitenkin muistutti, että tieto- ja viestintätekniikka ei ole ainoa - eikä ehkä edes tärkein yritysten kilpailukyvyn takaaja.

Ministeri muistutti mm. yleisen talouspolitiikan vaikuttavan siihen, että eurooppalaiset yritykset voivat nostaa kilpailukykyään kilpailijoidensa tasolle.

Alan merkityksestä kokousvieraat saivat kouriintuntuvan muistutuksen, kun perjantai-illan tapahtumassa uuteen tekniikkaan voimallisesti keskittyneen Oulun kansantuotteen kerrottiin kasvavan seitsemän kertaa nopeammin kuin Suomessa keskimäärin.

Erilaisten selvitysten mukaan eurooppalaiset yritykset investoivat tietotekniikkaan vähemmän kuin amerikkalaiset ja japanilaiset kilpailijansa. Eurooppalaisten yritysten toivotaan myös terästäytyvän ohjelmistopalvelujen tuottajana, koska se on laitteita suurempi siivu tieto- ja viestintätekniikan arvosta.

Kaikkien ulottuville

Avauspuheenvuorossaan Tuomioja tähdensi, että aidon tietoyhteiskunnan on oltava kaikkien kansalaisten ulottuvilla.
- Kehitys ei saa johtaa ihmisten eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen, hän sanoi.

Tuomiojan mukaan tieto- ja viestintätekniikan kehittämisellä on ratkaiseva merkitys Euroopan työllisyyden hoidossa, vaikka lyhyellä aikavälillä alan kehitys voi synnyttää epäluuloja.

- Tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka ovat rakentaneet liiketoimintansa innovatiivisen tuotannon varaan ja ovat ottaneet käyttöön tietotekniikkaa sekä kehittäneet samalla organisaation rakennetta ja työtapoja, ovat työllistäneet merkittävästi muita enemmän, Tuomioja selvitti.

Lapsellinen poissaolo

Teollisuusministereiden epävirallinen kokous oli Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäinen kokous. Sitä varjosti Saksan ja Itävallan poisjäänti vastalauseena sille, ettei epävirallisissa kokouksissa käytetä yhtenä työkielenä saksaa.

Suomi on korostanut noudattavansa vakiintunutta käytäntöä ja saanut kannalleen muiden jäsenmaiden täyden tuen.

Kokousedustajilta saksalaisille ja itävaltalaisille ei löytynyt ymmärtäjiä. Mielenosoitusta pidettiin lapsellisena ja monien mielestä oli suorastaan käsittämätöntä, että maat jättäytyivät pois juuri Oulun kokouksesta, vaikka kokousteema on poikkeuksellisen tärkeä teollisuudelle.

Seuraavan kerran asia noussee esille parin viikon kuluttua Savonlinnassa, kun kulttuuriministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseensa.

STT-IA
3.7.1999