Liikenne-, opetus- ja työministeriön asioita jäi riiheen, KTM neuvottelee perjantaina

Ministeriöiden budjettineuvottelut käytiin ennätysajassa


Ministeriökohtaiset budjettineuvottelut sujuivat tiistaina ennätysajassa. Viiden ministeriön neuvotteluihin oli varattu aikaa aamuseitsemästä iltakahdeksaan, mutta neuvottelut päättyivät heti puolen päivän jälkeen.

Neuvotteluiden kerrotaan sujuneen sopuisasti, mutta ainakin opetus-, työ- ja liikenneministeriön neuvotteluissa jäi asioita budjettiriihessä ratkaistavaksi.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteluista ei annettu tietoja. Sisäministeri Kari Häkämies (kok.) kertoi neuvotteluista vain, että poliisiasiat edistyivät, kertomatta erikseen, jäikö asioita budjettiriihessä pohdittaviksi.

Isoimmat riidanaiheet löytyivät opetusministeriön alalta. Opetusministeri Maija-Liisa Rask (sd.) kertoi, että riihessä neuvotellaan satojen miljoonien markkojen rakennusmäärärahoista, joita ministeriö esittää peruskoulujen korjaukseen ja uudisrakentamiseen.

Myös tieteen rahoituksesta käydään muutaman miljoonan kiistaa. Kyse on Suomen Akatemian rahoista.
- Mietityttää kyllä, että koska oikein pitäisi rakentaa? Laman aikana ei rakennettu, koska oli lama ja nyt ei rakenneta, koska ei ole lama! Koulujen kunnostamiseen olisi tarvetta koko maassa, Rask päivitteli neuvottelujen jälkeen.

Liikenneministeriössä kiistellään tavalliseen tapaan joukkoliikenteen tukemisesta ja tienpitoon suunnattavista rahoista. Rautateiden määrärahat on lyöty lukkoon jo aikaisemmin.

Työministeriö haluaisi lisää kiintiöpakolaisia

Työministeri Sinikka Mönkäre (sd.) kiitteli neuvottelujen jälkeen, että riitoja ei nyt ollut. Ministeriön loppusummaksi tuli 11,3 miljardia, vain 30 miljoonaa alle kehyksen.

Riiheen jäi päätettäväksi pakolaiskiintiön suuruus: työministeriö esitti kiintiöksi 800:a, valtiovarainministeriö 650:tä, kuten tänäkin vuonna. Riiheen menee myös päätös siitä, jatketaanko kotitaloustyön tuen kokeilua. Siinä selvitetään, pitäisikö kodeissa tapahtuvaa työtä tukea verohelpotuksilla vai pitäisikö tukea suoraan työtä tekeviä yrityksiä.

Pohdittavaksi jäi myös, miten eläkeiän nostamiseen tähtäävät päätökset vaikuttavat aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoihin.

Työllisyyskoulutuksen ja -tuen menot vähenevät 505 miljoonalla, mikä johtuu työttömyyden vähenemisestä. Työttömyysmenot eivät vähene kuitenkaan samassa suhteessa työttömyyden kanssa, koska jäljelle jäävät pitkäaikaistyöttömät ovat kalliimpia työllistettäviä, Mönkäre sanoo.

Kehitysapuun lisättiin rahaa 25 miljoonaa markkaa. Summalla autetaan Suomeen tulleita Kosovon albaanipakolaisia.

STT-IA
7.7.1999

POLITIIKKA -SIVULLE